Yliopistojen valintakokeisiin esitetään isoa uudistusta. Ensimmäinen luonnos uudesta valintakoejärjestelmästä on julkaistu.
Tavoitteena on karsia pääsykokeiden määrä tämänvuotisesta noin 120 kokeesta yhdeksään kokeeseen. Uudistus koskee kevään toista yhteishakua, jossa on jaossa eniten opiskelupaikkoja.
Pääsykokeisiin pänttääminen loppuisi pääosin lähes kokonaan, kokeet olisivat monivalintatehtäviä ja samalla kokeella voisi pyrkiä useille aloille ja useaan yliopistoon yhtä aikaa.
Oho-huudahdus on Helsingin medialukion 18-vuotiaan abiturientin Oskari Vuorisalon ensimmäinen kommentti suunniteltuun jättimäiseen uudistukseen.
– Kyllä se vähän pelästytti, mutta nyt se tuntuu luontevammalta. Aika siistiä, hän sanoo kun tutustuu luonnokseen.
Vuorisalo aikoo pyrkiä yliopistoon valintakokeella ensi vuoden keväällä. Tähtäin on ensisijaisesti teatterikorkeakoulussa, jonka hakuun uudistus ei vaikuta.
Myös yhteiskunnalliset asiat ja erityisesti oikeustiede kinnostavat häntä. Ensi keväänä voi olla mahdollista hakea opiskelupaikkoja näiltä aloilta samalla kokeella.
Vuorisalo sanoo, että uudistus houkuttaisi hakemaan enemmän kuin nykyinen 120 pääsykokeen malli.
– Tuntuu, että maailma on avoin.
Projektipäällikkö: Monivalintojen käyttöä on tutkittu
Jokaisessa yhdeksässä valintakokeessa olisi yhteinen koeosio kaikille hakijoille. Sillä mitattaisiin osaamista ja valmiuksia, jotka ovat keskeisiä kaikille kokeessa mukana oleville koulutusaloille.
Yhteisen osion lisäksi osassa kokeita olisi tiettyjen koulutusalojen hakijoille suunnattuja lisäosioita. Niissä mitattaisiin tarkemmin näiden alojen opinnoissa tarvittavia taitoja ja alaan liittyvää osaamista.
Kokeet olisivat pääosin koneellisesti tarkastettavia monivalinta- ja aukkotehtäviä. Tämä nopeuttaisi kokeiden arviointia ja mahdollistaisi nykyistä järkevämmän opiskelijavalintojen aikataulun.
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankeen projektipäällikkö Tanja Juurus puolustaa monivalintojen käyttöä myös tutkimustiedolla.
Juurus sanoo, että tutkittua tietoa on muun muassa siitä, että erilaisilla valintatehtävillä voidaan mitata hyvinkin syvällisiä kognitiivisia taitoja.
Juuruksen mukaan näyttöä löytyy myös siitä, että luetun ymmärtämisen taidot ovat yhteydessä kirjoittamisen taitojen kanssa.
Oikeustieteellisellä alalla on tutkittu, että pelkät monivalintakysymykset erottelevat riittävällä tavalla hakijoita. Esseetehtävissä menestyneet hakijat menestyvät myös monivalintatehtävissä ja päinvastoin.
Julkisuudessa on esitetty huolta siitä, mitä uudistus merkitsisi useille yliopistoissa opetettaville aloille, jotka järjestävät omia valintakokeita, joissa testataan osaamista monivalintakysymyksiä syvällisemmin ennakkomateriaalien perusteella.
Esseetehtävien tarpeesta keskustelua
Kokonaan esseetehtävistä koostuvia kokeita ei luonnoksen mukaan enää olisi. Juurus sanoo, että mahdollisuuksia jonkinlaiseen kirjoitustehtävään osana joitakin kokeita selvitetään
– Esseetehtävien tai muiden kirjoitustehtävien tarpeen ovat tuoneet esiin ainakin filosofian, historian, viestintätieteiden ja lääketieteiden edustajat.
– Näillä koulutusaloilla keskustelut asiasta vielä jatkuvat, koska mahdolliset esseetehtävät vaikuttavat merkittävästi siihen, milloin kokeet voidaan järjestää.
Esseetehtävistä luopuminen mietityttää myös abiturientti Vuorisaloa.
– Kyllä vähän mietin, että missä on ne esseet, joita hehkutetaan koko ajan lukioissa. Mutta se on varmaan monille myös helpotus, että esseitä ei ole.
Kokeen maksimipituus neljä tuntia
Kokeet tulisivat olemaan keskenään eripituisia, mutta lähtökohtaisesti kunkin kokeen pituus olisi 2–3 tuntia tai perustellusta syystä enintään neljä tuntia.
Juuruksen mukaan perusteltu syy olisi se, että kokeessa on useita erityisiä osia tai että pidempi koe on tarpeen, jotta opiskelupaikan saajat pystyttäisiin erottelemaan paremmin hakijoiden joukosta.
Juurus sanoo, että vielä on auki myös se, tulisiko joihinkin kokeisiin kysymyksiä ennakkomateriaalista. Useimmissa käytetään koetilanteessa jaettavia aineistoja.
Valintakokeet siirtyisivät kesäkuulle
Valintakokeiden nykyisen suuren määrän vuoksi kokeita järjestetään pääosin kolmen viikon aikana touko-kesäkuussa. Uudistuksen myötä valintakokeet voitaisiin järjestää nykyistä myöhemmin noin viikon aikana kesäkuussa.
– Valintakokeiden ajankohdan myöhäistäminen mahdollistaa sen, että hakijat saavat kaikkien hakukohteidensa todistusvalinnan tulokset ennen valintakokeita Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja Sutela sanoo.
Osalla aloista muutokset pieniä
Aloilla, joissa on jo tehty valintakoeyhteistyötä, muutokset eivät olisi kovin suuria. Näitä ovat kauppatieteet, tekniikan ala, lääketieteet, psykologia ja logopedia.
Suurimmat muutokset tulisivat humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille ja pienimmät kasvatusalalle.
Alla olevaan taulukkoon on koottu kaikki yhdeksän suunniteltua koekokonaisuutta ja niihin sisältyvät koulutusalat.
Luonnoksiin tulee vielä tarkennuksia
Valintakoekokonaisuuden luonnos on parhaillaan yliopistojen käsittelyssä. Alla oleviin luonnoksiin tehdään vielä muutoksia ja tarkennuksia ennen kuin yliopistot tekevät omat ratkaisunsa.
Yhteisen kokeen kehittämisen pohjana toimisi nykyinen tekniikan alan valintakoe.
Osalla aloista olisi matematiikan syventävä osio, jossa mitattaisiin pitkän oppimäärän osaamista. Fysiikan ja kemian osaamista mitattaisiin niillä aloilla, joilla nämä ovat keskeisiä aineita.
Tietojenkäsittelytieteessä pohditaan vielä, olisiko matematiikan lisääminen kokeeseen ja tietojenkäsittelytieteen sisältöjen jääminen pois kokeesta liian suuri muutos.
Osassa yhteisen koeosion tehtäviä mittaisiin hakijan kykyä soveltaa aiemmin oppimaansa kokeessa annettaviin aineistoihin.
Lääketieteellisten alojen hakijoilta mitattaisiin yhteisen kokeen lisäksi fysiikan osaamista. Heidän olisi myös vastattava kokeen lisäosiossa useampaan biologian ja kemian tehtävään.
Erityisesti kemian ja fysiikan osioissa mitataan myös matemaattista osaamista, relevanttien graafien ja datan tulkitsemista sekä loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.
Lisäosion kehittämisen pohjana toimisi nykyinen lääketieteellisten alojen valintakoe.
Kokeessa mukana oleville aloille voisi tulla erilaisilla pohjatiedoilla eikä siksi olisi välttämätöntä mitata kaikilta samaa osaamista, todetaan luonnoksessa.
Yhteisen osion lisäksi valinnaisten tehtävien osiossa olisi neljä tehtäväkokonaisuutta, joista hakija valitsisi kaksi, joihin vastaa.
Biologian ja ympäristötieteiden opintoihin hakevat vastaisivat lisäksi biologian syventävän osion tehtäviin.
Yhteisen kokeen kehittämisen pohjana voisi toimia psykologian ja logopedian nykyinen valintakoe.
Keskustelua käydään siitä, mitattaisiinko kokeessa ennakkoon luetun materiaalin osaamista.
Koe pohjautuu kokeessa jaettavaan aineistoon ja sen pohjana olisi nykyinen kasvatusalan valintakoe.
Tavoitteena olisi, että kokeeseen tulisivat mukaan loputkin kasvatusalan hakukohteet, jotka ovat vielä järjestäneet omia kokeitaan.
Kokeen pohjana olisi nykyinen kauppatieteellisten alojen valintakoe.
Valinnassa mukana olevat alat keskustelevat vielä siitä, pohjautuisiko koe kokeessa jaettavaan aineistoon, vai nykyisen kauppatieteiden valintakokeen tapaan tiettyihin lukion kursseihin.
Yhteinen koe perustuisi kokeessa jaettaviin aineistoihin. Hakijalla ei tarvitsisi olla varsinaista ennakko-osaamista haettavista aloista.
Viestintätieteissä mitattaisiin lisäosiolla tekstitaitoja.
Poikkeuksena olisi oikeustiede, jonka erillisessä koeosiossa mahdollisesti mitattaisiin ennakkoon luetun materiaalin osaamista.
Koe perustuisi kokeessa jaettaviin monimediaisiin aineistoihin.
Hakijalla ei tarvitsisi olla varsinaista ennakko-osaamista haettavista aloista, mutta lukiossa hankittu humanistis-yhteiskuntatieteellinen yleissivistys antaisi hyvän pohjan kokeessa menestymiselle.
Keskusteluissa on noussut esiin tarve eriytyviin osioihin ja tekstin tuottamisen mittaamiseen.
Valintakokeella mitattaisiin kaikilta hakijoilta kielitietoisuutta ja monilukutaitoa eli erilaisten tekstien analyysi- ja tulkintataitoja.
Yhteisiä osioita voitaisiin painottaa pisteytyksessä sen mukaan, kumpi niistä on keskeisempi kullekin alalle.
Kirjallisuustieteellä olisi oma lisäosionsa ja opiskeltavan kielen taitoa mitattaisiin hakukohteen vaatimalla tasolla.
Uudistukseen voi ottaa kantaa reilun kuukauden ajan
Suunniteltuihin valintakoekokonaisuuksiin voi ottaa kantaa Otakantaa.fi-sivustolla 25. huhtikuuta saakka.
Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin koulutusvararehtorit antavat esityksen uudesta valintakoekokonaisuudesta kesän alussa.
Yliopistot päättävät lopullisesti valintaperusteista viimeistään syyskuussa. Ne ja tarkemmat tiedot valintakokeista julkaistaan Opintopolku.fi-palvelussa lokakuun loppuun mennessä.
Yliopistot ovat jo aiemmin päättäneet muutoksista todistusvalintapisteytykseen. Uudet pisteytykset otetaan käyttöön vuonna 2026.
Yli puolet yliopistojen uusista opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen todistusarvosanojen perusteella ja noin 40 prosenttia valintakokeella.