Piakkoin palvelukseen astuvat sotakoirat ovat olleet koulutettavana eri puolilla Suomea syksystä lähtien. Yksi viime kesänä syntyneistä pennuista jäi Niinisaloon, Satakuntaan ylikersantti Miska Kallioniemen koulutettavaksi.
Valinta pentujen joukosta oli helppoa. Kallioniemi valitsi SA_Aherton. Virallisen nimen sijaan kouluttaja kutsuu koiraansa Iitaksi. Pentujen virallisiksi nimiksi annettiin Porin prikaatin komentajien sukunimiä. Nimi muodostuu Puolustusvoimien kennelnimestä SA ja komentajien sukunimestä.
Iita valikoitui kolmesta jäljellä olleesta vaihtoehdosta.
– Koirassa oli jotain sellaista mikä pisti silmään. Ei mitään isompia eroja ollut muihin, mutta siinä oli vain jotain. Tähän mennessä valinta on osoittautunut ihan hyväksi.
Nuori ja vanha koira opettavat toisiaan
Sotakoira Iita on projektikoira eli se on Miska Kallioniemen kasvatettavana runsaan vuoden verran. Peruskoulutuksen jälkeen koira palaa varusmiesten jatkokoulutettavaksi Niinisaloon sotakoiraosastolle.
Iita asuu Miskan luona yhdessä hänen oman virkakoiransa kanssa. Koirat tulevat hyvin toimeen keskenään ja opettavat toinen toisiaan.
– Iita nuorentaa vanhempaa koiraa, vanhempi toimii oppi-isänä Iitalle ja opettaa peruskäyttäytymisjuttuja. Vauhdikkaita hetkiä on välillä ihan riittävästi.
Projektikoira on perheessä vain vuoden verran
Projektikoiran kouluttajalla on tiedossa milloin yhteinen matka koiran kanssa päättyy. Koira muuttaa takaisin varuskuntaan runsaan vuoden kasvatuksen jälkeen.
Koirasta luopuminen ja sen tuoma haikeus on kouluttajalla mielessä jo nyt. Kokemuksesta Miska Kallioniemi tietää, että päivä, jolloin koira palautetaan koiraosastolle, tulee olemaan vaikea ja tunteellinen.
– Kun tätä tekee sydämellä, ei noihin tilanteisiin vaan totu. Koirien kanssa kun elää yhdessä, niin kyllä se on aivan luonnollista. Se on tämän alan nurjapuoli. Itsepä olen urani valinnut.