”Olemme olleet aika sokissa tästä” – ministeriö leikkasi kaiken tuen pois Lapin lastenkulttuuriverkostolta

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Lapin verkoston toiminta ei täytä rahoituksen tiukentuneita kriteereitä.

Taapero seisoo maalatun paperin päällä
Kemin lastenkulttuurikeskus on vuosien ajan järjestänyt muun muassa suosittuja vauvojen värikylpykursseja. Kuvituskuva. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
  • Taina Nuutinen-Kallio

Vuodesta 2006 toiminut Lapin lastenkulttuuriverkosto ei ole saanut lainkaan avustusta toimintaansa tälle vuodelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös käytännössä leikkaa kaikkien 16 jäsenkunnan resursseja, joilla on tarjottu lastenkulttuurisisältöjä ympäri Lappia.

Kemin lastenkulttuurikeskus on ollut suurin saaja, koska rahoitus on jaettu verkoston jäsenten budjettien mukaan.

– Olemme olleet aika sokissa tästä, kuvailee Kemin Lastenkulttuurikoordinaattori Outi Hyvönen.

Parhaimmillaan Kemi on saanut valtion rahoitusta 40 000 euroa. Tästä rahoitus on kyllä pudonnut, ja esimerkiksi viime vuonna Kemi sai avustusta noin 20 000 euroa.

– Vaikka summa on ollut pieni, niin on se silti ihan merkittävä lisä ollut meidän toimintaamme, jossa budjetti on muutenkin pieni, hän toteaa.

Hän kertoo, että päätös vaikuttaa väistämättä lastenkulttuurikeskuksen toimintaan ja sen tarjoamiin kulttuurisisältöihin, jotka ovat olleet joko ilmaisia tai huokeita.

Hakukriteerit on muuttuneet

Lapin lastenkulttuuriverkoston koordinaattori Heli Kolehmainen Enontekiön kunnasta kertoo, että Lapin lastenkulttuuriverkosto on ainoa valtakunnallisen Lastenkulttuurikeskusten liiton jäsen, jonka rahoitus päättyi kokonaisuudessaan.

– Tilanne on todella hämmentävä. Vuonna 2023 saimme avustusta toimintaan 110 000 euroa, nyt summa on 0 euroa. Verkoston toiminta on jatkunut samanlaisena useita vuosia. Missä vaiheessa tämä toiminta muuttui opetusministeriön näkökulmasta sellaiseksi, että sitä ei voi lainkaan tukea, hän kysyy.

Hän olisi toivonut verkoston kuulemista etukäteen, ennen uusien linjausten soveltamista. Rahoituspäätöksen perusteluissa kerrottiin, että avustuksen kokonaisharkinnassa on huomioitu muun muassa rahoituksen käyttötarkoitus, hakuilmoituksessa mainitut perusteet ja käytettävissä olevat määrärahat.

– Hakukriteerit olivat muuttuneet aiemmista vuosista, Kolehmainen kertoo.

Kolehmainen toivoo, että rahoitusta olisi myönnetty edes ehdollisena, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriöstä halutaan muuttaa verkoston toimintaa toiseen suuntaan.

Verkosto aikoo hakea päätökseen oikaisua, mutta myös rahoitusta ensi vuodelle.

– Hyvä asia tässä kriisissä on se, että voimme alkaa miettiä lastenkulttuuriverkostomme toimintatapoja ja uusiutumista. Toimintakenttä on vuosien varrella muuttunut lastenkulttuurissakin. Onneksi kunnat ovat sitoutuneita toimintaamme.

Lapissa yhteisiä toimia ei ole riittävästi

Neuvotteleva virkamies Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että hakuilmoituksessa mainittujen myöntöperusteiden mukaan avustusta saadakseen lastenkulttuurikeskuksella pitää olla oma organisaatio, joka vastaa toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Hallintokulujen tulee kohdistua hakijaorganisaatioon. Lastenkulttuurikeskuksen toiminnan tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Lastenkulttuurikeskuksen toiminnan tulee olla alueellisesti merkittävää, laajavaikutteista ja täydentää olemassa olevaa lastenkulttuuritarjontaa keskuksen toiminta-alueella.

– Yleisavustuksen tarkoitus ei ole olla lisärahoitus kunnille, vaan tukea kunnan tai kuntien yhteistyöhön perustuvaa lastenkulttuurikeskusta, jonka toiminta täydentää kuntien omia lastenkulttuuritoimia.

Berdenin mukaan Lapin lastenkulttuuriverkosto ei täyttänyt myöntöperusteita.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on pian avautumassa lastenkulttuurin innovatiivisten hankkeiden haku, josta myös kunnat voivat hakea avustusta.

Yhteisiä esiintyjiä

Lapin lastenkulttuuriverkoston saaman rahoituksen myötä kunnat ovat voineet esimerkiksi hankkia yhteisiä esiintyjiä. Yhteistyötä on tehty myös erilaisissa hankkeissa.

Kolehmaisen mukaan verkosto on palvellut pieniä kuntia ja alueen kaupunkeja hyvin. Lastenkulttuurin tarjonta tulee Kemin lisäksi vähenemään myös Lapin harvaan asutuilla paikkakunnilla.

– Toiminta meni nyt jäihin, mutta toivottavasti löydämme vielä tavan toimia ja jatkaa yhteistyötä, sekä saamme tähän jatkossa myös rahallista tukea valtiolta, pohtii Kolehmainen.

Lapin lastenkulttuuriverkostoon kuuluvat Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä, Tornio, Ylitornio.