Oppilaitoksesta eroaminen on viime vuosina lisääntynyt etenkin ammatillisessa koulutuksessa. Tilastokeskuksen tuoreet luvut kertovat, että lukuvuonna 2021–2022 koko maassa ammattikoulussa opinnot keskeytti 10,3 prosenttia opiskelijoista.
Suurista kaupungeista eniten opintoja keskeytettiin Espoossa, jossa keskeyttäneitä oli 15,7 prosenttia. Toisella sijalla ovat Lahti ja Joensuu 12,1 prosentilla ja Helsingissä keskeyttäjiä oli 11,8 prosenttia.
Koko maan kärjessä on Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Kaustinen, jossa ammattikoulun keskeytti 18,3 prosenttia opiskelijoista.
Keskeyttäminen lisääntyi kaikilla muilla koulutussektoreilla paitsi lukioissa. Miehet keskeyttivät tutkintoon johtavan koulutuksen kaikilla koulutussektoreilla useammin kuin naiset.
Lahden seudulla toimivan Koulutuskeskus Salpauksen tilastot ovat vuodelta 2023. Oppilaitoksen mukaan viime vuonna koulusta erosi noin joka kymmenes perustutkintoa suorittava opiskelija.
Alaikäisten opiskelijoiden eroaminen yleistyi Salpauksessa hieman viime vuonna verrattuna vuoteen 2022. Silti vähiten eroja oli alaikäisillä oppivelvollisilla. Suurin osa koulutuksen keskeyttäneistä oli 18–24-vuotiaita.
Yleisimmin opiskelijat eroavat Salpauksesta elämänhallintaan liittyvien henkilökohtaisten syiden vuoksi.
Syynä päihdeongelma tai nepsy-oireilu
Salpauksesta kerrotaan, että usein opintojen lopettamisen taustalla on sosiaalisia tai mielenterveydellisiä syitä. Myös taloudelliset syyt vaikuttavat.
Etsivän nuorisotyön palvelun tavoittamilta nuorilta löytyy harvoin yhtä ainoaa syytä opintojen keskeyttämiseen.
Salpauksessa tekstiili- ja muotialaa opiskeleva Armani Puype sekä talonrakennusalaa opiskeleva Aaro Santala kertovat videolla, miten he päätyivät opiskelemaan alaa, joka ei ollut heidän ensimmäinen vaihtoehtonsa.
Keskeyttämisen syy voi olla päihdeongelma tai esimerkiksi neuropsykiatrinen oireilu, mihin opiskelija ei ole vielä saanut diagnoosia tai apua.
– Lisäksi arkirytmi voi olla haastava tai esimerkiksi koulumaailmaan liittyy niin hankalia asioita, että siellä on vaikea käydä, luettelee etsivän nuorisotyön palveluohjaaja Tino Kuokkanen Lahden kaupungilta.
Hän kertoo, että vuositasolla lähes puolet yhteydenotoista tulee ammatillisesta oppilaitoksesta.
– Käytännössä yhteydenotto tarkoittaa, että opiskelija keskeyttää opinnot, eroaa oppilaitoksesta tai katsotaan koulun puolesta eronneeksi.
Kuokkasen kokemus on, että joukosta erottuvat 18 vuotta täyttävät, joiden oppivelvollisuusikä tulee täyteen. Oppivelvollisuuden päätyttyä he putoavat aika nopeasti pois koulun kirjoilta.
Juuri heitä myös etsivän nuorisotyön on vaikea tavoittaa.
Noin kolmasosa koulusta eronneista nuorista tarttuu etsivän nuorisotyön tarjoukseen.
Toinen kolmasosa on jo tehnyt tulevaisuuden opinnoista omat suunnitelmat, eikä tarvitse apua. Suunnilleen joka kolmas eronneista opiskelijoista ei koskaan vastaa yhteydenottoyrityksiin.
Kaikilla nuorilla ei ole elämässään isoja haasteita, osa ei vain ole vielä löytänyt omaa alaansa.
– Osa on hakenut johonkin koulutukseen, kun on ollut pakko. Tai yläasteen jälkeen ei ole vielä tiennyt mitä tekisi, niin hakee vain johonkin. Tai sitten hakee johonkin, mihin kaverit hakevat, pohtii etsivän nuorisotyön Tino Kuokkanen.
Koulutöiden deadlinet kuormittavat
Vaatetusalaa Salpauksessa opiskeleva Jemina Matilainen, 17, yllättyi iloisesti. Opiskelu tekstiili- ja muotialan perustutkinnossa sisälsi enemmän käytännön työtä ja erilaisia projekteja kuin hän oli arvellut.
Koulu kuormittaa elämää jonkin verran, mutta Matilainen sanoo pärjäävänsä hyvin. Työllistyminen valmistumisen jälkeen mietityttää, mutta ihan ensin Jemina Matilainen aikoo mennä armeijaan.
Vaatetusala on monelle unelmatyö, mutta silti joka vuosi joku opiskelijoista keskeyttää, kertoo alaa Salpauksessa opettava lehtori Jaana Rantakoivu.
Hän sanoo, että jokaiselle opiskelijalle yritetään tarjota tukitoimia yksilöllisesti. Silti opiskelija voi todeta, että ala ei olekaan hänelle oikea.
– Sitten on elämänhallintaan tai jaksamiseen liittyviä ongelmia. Silloin on mietittävä keskeytetäänkö opinnot vähäksi aikaa vai mitkä ovat mahdolliset jatkotoimet, kertoo Rantakoivu.
Lopettajia on pitkin vuotta
Aaro Santala halusi opiskelemaan rakennusalan perustutkintoa, mutta monelle ala ei ole ykkös- tai kakkosvaihtoehto yhteishaussa. Salpauksen rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan lehtori Lassi Suominen vahvistaa, että ala ei usein ole opiskelijan ykköstoive.
– Opiskelijoita on tullut jopa varasijoilta 15–19. Tämä näkyy myös lopettamistilastoissa.
Jos opiskelija on yhteishaussa päätynyt selvästi väärälle alalle, hän lopettaa usein jo syksyllä. Salpaukseen tulee lisäksi opiskelijoita vuoden ympäri jatkuvan haun kautta.
– Sellaiset, joilla opinnot eivät syystä tai toisesta etene tai elämässä on muita haasteita, lopettavat pitkin vuotta. Syitä on laidasta laitaan, Suominen sanoo.
Ahdistuksen lisääntyminen näkyy
Tilastojen mukaan nuorten opiskelijoiden ahdistuneisuus on lisääntynyt.
– Mielenterveysongelmat on yksi iso haaste. Ahdistuneisuus näkyy ennen kaikkea niin, että opiskelija jää pois koulusta. Sitten on vaikeaa saada hänet kotoa tänne. Se tehdään, mitä voidaan, sanoo Lassi Suominen.
Lopettamisen todellisiin syihin ei aina päästä kunnolla kiinni, epäilee Lassi Suominen.
– Opiskelijan on helpointa palaverissa todeta, että ala ei kiinnosta. Toki löytyy myös sellaisia syitä, mitkä eivät viranomaissyistä kuulu meille.
Myös täydellinen katoamistemppu on yleistä, kertoo Lassi Suominen.
– On tapauksia, joissa opiskelija on kadonnut, vaikka valmistuminen on ollut yhdestä kurssista tai yhdestä pisteestä kiinni.
Lisää: Urheilua, verhoilua ja puuteollisuutta – näihin koulutuksiin oli yhteishaussa vain yksi hakija
30.3.2024 kello 11.03: Jemina Matilaisen on korjattu opiskelevan perustutkintoa. Aikaisemmin jutussa sanottiin Matilaisen opiskelevan ammattitutkintoa.