Etla tylyttää: Hallituksen on luovuttava kokonaan neljän miljardin investoinneista – myös Turun tunnin junasta

Etlan mukaan mitkään laskelmat eivät osoita järkeviä tuottoja esimerkiksi Turun tunnin junan rakentamiselle.

IC2-juna Turun päärautatieasemalla, etualalla kyltti Kupittaa-Turku-ratahankkeen etenemisestä.
Etlan mukaan mitkään investointilaskelmat eivät osoita järkeviä tuottoja Turun tunnin juna -hankkeelle. Kuvassa Juna Turun päärautatieasemalla ja kyltti Kupittaa-Turku-ratahankkeen etenemisestä. Kuva: Jouni Koutonen / Yle
  • Yle–STT

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) kertoo, että hallituksen noin neljän miljardin investointiohjelmaa pitäisi pienentää tai siitä pitäisi luopua kokonaan.

Hallitus lupaa ohjelmassaan toteuttaa vaalikauden aikana erillisen neljän miljardin euron investointiohjelman.

Ohjelmaan sisältyy korjausvelan kasvun hillitsemistä, sekä merkittäviä panostuksia väylähankkeisiin. Näiden lisäksi hallitus aikoo toteuttaa Turun tunnin juna -hankkeen.

Hallitusohjelman mukaan investointiohjelma rahoitettaisiin valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, jolloin investointimenot eivät lisäisi valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana.

Investointiohjelmasta luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta

Etla sanoo tuoreessa ennusteessaan vuosille 2024–2026, että hallitus on toteuttamassa runsaan kolmen miljardin euron edestä sopeutusohjelman toimia ennustejaksolla.

Samaan aikaan monet menot, kuten infrainvestoinnit, kasvavat. Etlan mukaan investointiohjelma kasvattaa alijäämää lähes yhtä paljon kuin hallituksen kolmen miljardin euron sopeutusohjelma säästää.

– Julkisessa taloudessa hyvät uutiset ovat vähissä, ja hallitus etsii lisäsäästöjä kevään kehysriihessä. Tulisi kuitenkin huomata, että investointipaketin tuottonäkymä on niin heikko, että siitä luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tiedotteessa.

Esimerkkinä heikkotuottoisista investoinneista mainitaan Turun tunnin juna, jolle Etlan mukaan mitkään investointilaskelmat eivät osoita järkeviä tuottoja.

Kangasharju katsoo, että vaikka Suomi luultavasti selviää EU:n alijäämämenettelystä, Suomi kiertää omia finanssipolittisia sääntöjään.

Kangasharjun mukaan kotimaista kehysmenettelyä ei enää kunnioiteta eikä hallitus ole kirjannut neljän miljardin investointipaketista kehysmenoihin kuin pienen osan. Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy löytyä kehyksestä, Kangasharju sanoo.