Laihdutuslääkkeet voivat tulevaisuudessa olla ”ihan tavallisia lääkkeitä” verenpaine- tai kolesterolilääkkeiden tapaan. Näin arvioi painonhallintalääkäri Emilia Huvinen.
– Verenpainetautia hoidetaan ensiksi elintavoilla, ja jos se ei riitä, hoidetaan lääkkeillä. Lihavuuteen pitäisi suhtautua ihan samalla tavalla, sanoo Huvinen, joka on myös lääketieteen tohtori sekä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri.
Lihavuuteen ja painonhallintalääkkeisiin liittyy tänä päivänä stigma: moni pitää lihavuutta ihmisen omana syynä ja on sitä mieltä, että se hoituu syömällä vähemmän ja liikkumalla enemmän.
– Olisi lääketieteellisesti täysin oikein ajatella, että lihavuus on yhtä lailla krooninen sairaus siinä kuin verenpainetautikin. Molemmissa on biologiset mekanismit taustalla ja molempia hoidetaan elintapamuutoksella, mutta kaikilla muutos ei riitä, vaan tarvitaan lääkkeitä rinnalle.
Syyllisyys saa kieltäytymään lääkkeistä
Nykytutkimusten valossa on selvää, että ihmisen keho pyrkii laihduttamisesta huolimatta säilyttämään sen painon, joka sillä on ollut. Vararavinto kun on kivikaudella ollut elämän ja kuoleman kysymys.
– Jos energiansaantia vähennetään reilusti, keho käynnistää erilaisia biologisia mekanismeja pitääkseen saavutetun painon. Painon pudotus on biologista taistelua, jota pystyy käymään jonkin aikaa. Se vaatii hirvittävästi keskittymistä, Huvinen sanoo.
Kun ihmisille on vuosikymmeniä toitotettu, että kilot karisevat itseään niskasta kiinni ottamalla, moni kokee syyllisyyttä painostaan. Sen vuoksi toiset kieltäytyvät painonhallintalääkkeistä, vaikka lääkäri niitä ehdottaisikin.
– Kuulen vastaanotollani usein, että ”kyllä tämä pitää itse hoitaa”. Lääkkeitä pidetään huijauksena ja oikotienä onneen. Ihminen voi kokea, että lääkkeen aloittaminen on ikään kuin luovuttamista, Huvinen sanoo.
Lääkkeiden saatavuus parantunee
Laihdutuslääkkeitä on ollut Euroopassa vaikea saada. Suurin osa niistä menee Yhdysvaltoihin, jossa vakuutukset korvaavat ne. Huvinen ei uskalla tarkasti arvioida, milloin lääkkeitä saadaan laajemmin tarjolle.
– Jos katsotaan tästä vaikka kymmenen vuotta eteenpäin, sinä aikana monen lääkkeen patentti vapautuu. Se vaikuttaa ilman muuta saatavuuteen ja hintaan, Huvinen sanoo.
Hän korostaa, että painonhallintalääkkeet on tarkoitettu lihavuuden hoitoon. Muutaman ylimääräisen kilon kantajan ei kannata lääkkeiden perään haikailla, ellei tilanne aiheuta terveydelle haittaa.
– Olemme erirakenteisia, ja joillain voi olla pientä pyöreyttä. Mitä jos alkaisimme vain hyväksyä erikokoisia kehoja?
Lääkkeet eivät vaikuta kaikkiin samalla tavoin
Ihmiset ovat yksilöitä myös sen suhteen, miten keho reagoi lääkkeeseen. Joku saattaa laihtua roimasti sellaisella lääkkeellä, joka ei vaikuta toiseen millään tavalla.
– On tulevaisuutta, että opimme tunnistamaan, kenelle mikäkin lääke on paras, Huvinen kertoo.
Joillakin painonhallintalääkkeillä on ollut vakavia sivuvaikutuksia, mutta ne ovat hyvin harvinaisia.
– Mahdollisten sivuvaikutusten ja hoidon tehon seuraamisen takia lääkettä pitäisi aina käyttää lääkärin valvonnassa. On tärkeää, ettei lähdetä vain hakemaan lääkettä ja sitten omin päin käytetä sitä.
Huvinen sanoo aina potilaille, ettei painonhallintalääke ole taikasauva.
– Se on pikemminkin kävelykeppi, jonka kanssa opetellaan terveellisiä elintapoja. Kun lääke auttaa normalisoimaan biologian lihavuuden taustalla, sen jälkeen on paljon helpompi tehdä elintapamuutoksia.
- Katso Yle Areenasta: Voiko terveydestä puhua painoneutraalisti, ilman puhetta kiloista? Akuutti Liven vieraina lihavuusleikkauksen läpikäynyt Janne Auvinen, psykologi ja ravitsemusterapeutti Siniriikka Männistö sekä someammattilainen Veera Bianca. Keskustelua vetää ja painavimmat kysymykset esittää toimittaja Ani Kellomäki.
