Tällaiselta hengitysilman pitäisi tuoksua kaikissa yleisissä tiloissa: ei oikeastaan miltään.
Ilmassa leijailee korkeintaan häivähdys pinaatti-raejuustonapista ja perunasoseesta, joita tarjottiin lounaaksi.
Ylästön koulussa Vantaalla toivotaan, että henkilöstö ja oppilaat eivät käyttäisi siellä ollessaan mitään ylimääräisiä tuoksuja.
Vieraita tuoksuja on koulussa enemmän kuin olisi toivottavaa, sillä moni yläkoululainen käyttää erilaisia hajusteita. Sen havaitsi muun muassa koulun entinen pitkäaikainen rehtori, joka kävi äskettäin paikalla pitkästä aikaa.
– Hän kysyi, onko tuoksuttomuus jotenkin poistunut koulustamme, Ylästön koulun nykyinen rehtori Satu Ollila sanoo.
Opettajat kyllä herkästi huomauttavat voimakkaista tuoksuista oppilaita – tai panevat muistutusviestin kotiin.
Hajusteiden käyttöön sillä ei silti ole välttämättä suurta vaikutusta.
– Laitan hajuvettä, ja kyllä täällä muutkin käyttävät, yhdeksäsluokkalainen Sandra Lehtonen, 15, sanoo.
Opettaja on joutunut huomauttamaan hänelle ”aika vahvasta” hajuvedestä muutaman kerran.
Lehtonen puolustautuu sillä, että hänestä on kiva tuoksua hyvälle. Eihän kukaan ainakaan pahalle halua haista.
Tuoksuista ei rangaista Ylästön koulussa, vaikka jollekin jouduttaisiin huomauttamaan asiasta monta kertaa.
– Toki ihmisen empatiaa voi herätellä kertomalla, mitä se voi aiheuttaa toisille, rehtori Ollila sanoo.
Terveydellinen haitta on todellinen.
Kouluterveydenhoitajan luokse tulee joka viikko oppilaita pyytämään päänsärkylääkettä siksi, että he joutuvat oleskelemaan niin tuoksuisessa ympäristössä.
Eräs koulun opettaja on kertonut Ollilalle migreeninsä pahenevan aina, kun hän opettaa tiettyä ryhmää. Opettaja arveli Ollilalle, että migreenin laukaisee jonkun tai joidenkin läsnäolijoiden tuoksu.
Tiktokin vaikuttajat innostavat poikia
Erityisesti pojat ovat hyvin kiinnostuneita hajuvesistä ja annostelevat niitä reippaalla kädellä. Tiktokista löytyy paljon vaikuttajia, jotka nostavat tuoksuja esiin.
Monissa suomalaiskouluissa hajuvedet ja muut suihkeet saavat lemuta täysin pidäkkeettä.
Asiaan törmätään toistuvasti koulujen työsuojelutarkastuksissa.
– Hajujen käyttö on uudempi, spontaanisti esiin nouseva ilmiö, sanoo tarkastaja Anne Helolahti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Avin tarkastaja kuulee koulun henkilökunnan huolista tai oireilusta yleensä työnantajan edustajalta eli rehtorilta tai työntekijöitä edustavalta työsuojeluvaltuutetulta.
Vastuu työpaikan hyvästä sisäilmastosta kuuluu lain mukaan työnantajalle.
Jos ongelma vaarantaa merkittävästi työpaikan työturvallisuutta, avi voi antaa koululle velvoitteita hoitaa asia kuntoon. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei ole toistaiseksi tehnyt niin.
Ensin korostetaan koulun omaa työsuojeluvastuuta.
– Sanomme, että asia pitää ottaa vakavasti, jotta kaikkien työntekijöiden työpäivä olisi mahdollisimman terveellinen, Helolahti sanoo.
Opettajaltakin voi lurahtaa liikaa
Oppilaitosten sisäilmaongelmat johtuvat yleensä kiinteistöistä.
Jo pitkään osa ongelmista on johtunut kiinteistöjen käyttäjistä ja heidän mukanaan tuomasta tuoksukuormasta. Näin sanoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työsuojeluvaltuutettu Pauli Valo.
Hänen työkenttäänsä on pääkaupungin lukioissa ja ammattioppilaitoksissa työskentelevien ihmisten työsuojelu.
– Hajusteita käyttävät etenkin opiskelijat, mutta tiedän myös tapauksia, että henkilökunnan ihmisilläkin lurahtaa säännöllisesti liikaa hajuvettä, hän sanoo.
Valo tuntee hajusteisiin liittyvät sisäilmaongelmat sekä työnsä puolesta että omakohtaisista syistä.
– Kun jollain on liikaa hajusteita, minulla alkaa päätä särkeä, kasvoja punoittaa, silmiä kirvellä ja nenä vuotaa, Valo kuvailee oireitaan.
Hän ei kärsi astmasta tai migreenistä.
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs vertaa tuoksuttomia tiloja esteettömyyteen. Tuoksuttomuus mahdollistaa kaikkien tulon samaan tilaan.
Ijäs toisaalta ymmärtää nykyistä hajuvesitrendiä.
– Tuoksut liittyvät voimakkaasti erilaisiin muistoihin ja mielikuviin, hän sanoo.
Nuorten kiinnostus tuoksuihin kertoo hänen mielestään myös siitä, että ne ovat tärkeä väline oman identiteetin löytämiseen.
Vieraat kemikaalit iholla voivat kuitenkin aiheuttaa oireilua myös tuoksun käyttäjälle. Lasten ja nuorten iho on ohuempi ja herkempi kuin aikuisilla.
– Tuoksujen käyttö altistaa kemikaalikuormalle, jonka vaikutuksista ei tiedetä, Ijäs sanoo.
Tymäkkä tuoksuvalikoima
Erilaisten tuoksuvien tuotteiden käyttö lisääntyy, ja ihmisen oma ominaistuoksukin voi olla aika voimakas. Kun siihen suihkaisee tuhdin annoksen hajustetta päälle, ei ole mikään ihme, jos tuoksu on tymäkkä.
Koulujen monenkirjavaa tuoksumaailmaa sakeuttaa entisestään sähkötupakka eli vape. Moni nuori vapettaa salaa aikuisilta.
Ylästön koulussakin ihmeteltiin reilu vuosi sitten, miksi kemiallisia tuoksuja oli poikkeuksellisen runsaasti koulun vessojen lähistöllä.
Kävi ilmi, että nuoret kävivät vapettamassa WC-tiloissa ja koettivat peitellä sitä hajusteilla.
Koulu puuttui siihen yhdessä huoltajien kanssa.
– Luulen, että vapen käyttö on nyt paljon vähäisempää, koska oppilaat eivät siitä enää juurikaan jää kiinni, rehtori Satu Ollila sanoo.
Vastaavanlaisia lieveilmiöitä on tietenkin ollut kouluissa aina. Tupakka on vaihtunut vapeen ja Hubba Bubba -purukumi peittäviin tuoksuihin.
Myös ysiluokkalainen Vilma Tamminen, 15, käyttää hajuvettä koulussa, vaikka hän tietää, että Ylästön koulu on tuoksuton. Hänelle opettaja huomautti hajuveden tuoksusta kerran, noin vuosi sitten.
Tammisen esimerkki osoittaa, että koulun henkilökunnan väsytystaistelu hajusteita vastaan ei ole ollut täysin turhaa.
– Ajattelin, että ehkä laitan sitten vähemmän. Eikä kukaan ole sen jälkeen enää sanonut mitään, Tamminen sanoo.