Oona, 31, ja Joona, 28, hakeutuivat pariterapiaan suhteen alkuvaiheessa, ja niin tekevät nyt monet muutkin nuoret parit

Asiantuntijan mukaan suhtautuminen terapiaan yleisesti on muuttunut. Yksilöterapiaan meneminen ei ole enää tabu, ja siksi kynnys siirtyä pariterapian äärelle on madaltunut.

Videolla Oona Kaikkonen ja Joona Kainulainen kertovat, mistä ovat toisilleen kiitollisia. Video: Mårten Lampén
  • Hanna Terävä

Esikoinen ilmoitti tulostaan, kun 31-vuotias Oona Kaikkonen ja 28-vuotias Joona Kainulainen olivat seurustelleet alle vuoden. Tutustumisvaihe oli vauvan syntyessä vielä kesken, ja lapsiperhearjen kuormitustekijät vyöryivät päälle.

Vauvavuoden lopulla pari havaitsi tiettyjen ongelmien toistuvan ja kommunikoinnin olevan välillä vaikeaa.

– Tunnelma kotona alkoi kiristyä ja tuli tunne, että me tarvitsemme tähän nyt apua, Oona Kaikkonen muistelee.

Parin lähipiiri neuvoi hakeutumaan pariterapiaan. Kaikkonen innostui ajatuksesta heti, mutta Kainulainen vastusteli. Hän ajatteli, että he saavat parisuhteensa hoidettua itsekin, eikä uskonut ulkopuolisen pystyvän vaikuttamaan heidän parisuhteeseensa.

Kainulainen kuitenkin suostui terapiaan ja huomasi pian olleensa väärässä.

– Lähes joka kerta kun lähdimme terapiasta, molemmilla oli tosi hyvä fiilis. Terapiassa pääsi puhumaan mielessä olevista asioita ja rauhoittumaan niiden äärelle, Joona Kainulainen sanoo nyt.

Vauva istuu etualalla, mies ja nainen leikkii lapsen kanssa.
Oona Kaikkonen ja Joona Kainulainen saivat pariterapiasta konkreettisia vinkkejä, miten voi esimerkiksi ottaa toisen keskustelussa paremmin huomioon, ja mitä voi itse tehdä, jotta kommunikointi sujuu. Kuva: Hanna Terävä / Yle

Asennemuutos tuo parit terapiaan

Pariterapian asiakkaissa on tapahtunut viime vuosina selkeä muutos.

Yli 20 vuotta parien kanssa töitä tehnyt psykologi ja paripsykoterapeutti Hanna Pinomaa on huomannut, että erityisesti nuoret parit osaavat nykyisin hakeutua pariterapiaan jo hyvissä ajoin.

– Aiemmin pariterapia oli se viimeinen oljenkorsi. Parit hakivat apua, kun he olivat jo miettineet eroa tai kipuilleet vaikeuksien kanssa vuosia. Siinä sukupolven muutos näkyy tosi isosti. Vanhemman sukupolven yksin pärjäämisen eetos on jollain tavalla murenemassa nuoremman sukupolven kanssa, Pinomaa sanoo.

Suomen tunnekeskeisen terapiayhdistyksen puheenjohtajana toimivan Pinomaan mukaan myös hänen kollegansa niin yksityisellä kuin kunnallisellakin puolella ovat havainneet saman asian.

Pinomaa arvelee, että ilmiön taustalla vaikuttaa koko yhteiskunnassa tapahtunut asennemuutos.

– Suhtautuminen terapiaan yleisesti on muuttunut hirveän paljon. Yksilöterapiaan meneminen ei ole enää mikään tabu, ja sitä kautta kynnys siirtyä pariterapian äärelle on madaltunut.

Jutun lopussa voit katsoa, millaisen neuvon Hanna Pinomaa haluaa kertoa kaikille pareille.

Helpompi ja nopeampi terapiaprosessi

Pariterapiaan hyvissä ajoin hakeutumisesta on hyötyä. Hanna Pinomaan mukaan koko terapiaprosessi voi olla helpompi ja nopeampi, kun harteilla ei paina vuosikymmenien kuorma.

Kun terapiaan tullaan hyvissä ajoin, myös motivaatio suhteen korjaamiseksi on erilainen.

– Jos parit ovat pitkään tahkonneet kipujen äärellä ja kokeneet matkan varrella paljon toivottomuutta ja tunnetta, että tästä ei tule mitään, on ehkä vaikea löytää sitä suhteen hyvää. Nuorilla pareilla suhteen hyvä on vielä lähimuistissa ja sitä on helpompi nostaa esiin.

Pinomaan mukaan nuorten parien kanssa työskentely on muutoinkin erilaista.

– Nuorten on luontevaa olla tunteiden äärellä. He eivät säikähdä, kun kysyn heiltä, miltä sinusta tuntuu. He pääsevät aika nopeasti omaan kokemusmaailmaansa ja oman taustansa merkitykseen kiinni. Heidän kanssa työskentely lähtee nopeammin ja rikkaammin liikkeelle, Pinomaa kuvailee.

Pinomaan mukaan nuoret parit myös tunnistavat vanhempia pareja nopeammin suhteessa toistuvia kuvioita.

– Nuoret näkevät sen kehämäisyyden, kuvion, mikä siellä lähtee syntymään, ja he haluavat hakea ymmärrystä sille, mitä suhteessa oikeastaan tapahtuu. Nuoret ovat myös avoimia pohtimaan sitä, mitä oma lapsuus ja lapsuudenperheen rakenne tuovat parisuhteeseen.

Perhe istuu sohvalla.
Joona Kainulaisella ja Oona Kaikkosella menee tällä hetkellä hyvin, vaikka elämä 2,5-vuotiaan Olan ja alle vuoden ikäisen Lotten kanssa onkin välillä hektistä. – Terapiasta saimme ehdottomasti sellaisen avun, että ilman sitä emme olisi näin hyvässä tilanteessa kuin nyt olemme, Kainulainen sanoo. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Ymmärrys ja lempeys lisääntyivät

Oona Kaikkonen ja Joona Kainulainen kävivät pariterapiassa kaikkiaan 15 kertaa. Viimeiset käynnit ulotettiin tarkoituksella kuopuksen syntymän jälkeiseen aikaan.

Nyt, puoli vuotta viimeisen terapiakerran jälkeen, pari on tyytyväinen päätökseensä hakea apua ajoissa.

– Menimme terapiaan hyvillä mielin. Ei ollut ehtinyt tapahtua mitään sellaista, minkä purkaminen terapiassa olisi ollut hirveän työn takana tai jopa mahdotonta, Oona Kaikkonen pohtii.

Terapian jälkeen pari kuvailee kommunikoinnin olevan aiempaa parempaa ja riitojen jälkikäsittelyn helpompaa.

– Päällimmäisenä on tunne, että terapiassa oppi tuntemaan omaa puolisoaan paremmin. Koin jopa pienen valaistuminen sen suhteen. Saimme terapiasta paljon sellaisia avaimia, joilla pystymme vaalimaan parisuhdettamme helpommin, Joona Kainulainen sanoo.

– Tutustuimme toisiimme eri tavalla kuin olisimme keskenämme osanneet. Opimme erilaisia asioita toisen lapsuudesta, eletystä elämästä ja kaikesta mitä me tuomme tähän suhteeseen. Ymmärrys ja sitä kautta lempeys lisääntyi meidän välillä, mikä on ehdottomasti yksi tärkeimmistä asioista kaikkien niiden vähän konkreettisempien oppien lisäksi, Oona Kaikkonen jatkaa.

Kuuntele, mitä paripsykoterapeutti Hanna Pinomaa haluaa sanoa kaikille pareille.