Tuore tutkimus tuo nuorille jälleen lisää näyttöä liikunnan hyödyistä.
Jyväskylän yliopiston tutkimus selvitti poikkeuksellisen pitkällä, 45 vuotta kattavalla seurantatutkimuksella nuoruuden fyysisen kunnon ja myöhemmän työkyvyn yhteyttä.
Tutkimuksen mukaan nuoruuden hyvä kestävyyskunto on yhteydessä hyvään työkykyyn eläkeiän kynnykselle asti.
Sama näkyy myös toisinpäin: Niillä koehenkilöillä, joiden kestävyyskunto oli nuorena heikentynyt, oli muita useammin alentunut työkyky työuran keskivaiheessa ja lopussa. Myös sairauspoissaoloja oli enemmän.
Nuoruuden kestävyyskunnon yhteys työkykyyn näkyi naisilla ja miehillä
Erityisesti kestävyyskunnolla on tutkimuksen mukaan merkitystä tulevan työkyvyn kannalta. Kestävyyskunnolla tarkoitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä.
Sen sijaan nuoruuden lihaskunnon tai painoindeksin kohdalla vastaavaa yhteyttä ei tässä tutkimuksessa löytynyt.
Kestävyyskunnon vaikutus myöhempään työkykyyn näkyy sekä naisilla että miehillä.
Väitöskirjatutkija Perttu Laakso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta pitää tutkimustulosta osoituksena nuorten liikkumisen kauaskantoisista seurauksista. Tulos aiheuttaa tutkijassa myös huolta.
– Tiedetään, että nykynuorisolla kestävyyskunnon taso on heikompi kuin tässä aineistossa tutkitulla koehenkilöjoukolla. Se herättää huolta sen suhteen, mitä se merkitsee heidän myöhemmän työuransa työkyvylle, Perttu Laakso sanoo.
Vaikka työkykyyn vaikuttavat lukuisat asiat, yhteys nuoruuden kestävyyskuntoon tuli tutkimuksessa esiin muista tekijöistä riippumatta.
Tutkimus seurasi koehenkilöitä teini-iästä kuusikymppisiksi
Tutkimukseen osallistui viimeiseen vaiheeseen asti runsas tuhat suomalaista, joita seurattiin eri elämänvaiheissa.
Tutkimusaineiston ensimmäinen vaihe ulottuu vuoteen 1976, jolloin 12–19-vuotiaiden nuorten kuntoa tutkittiin LISE-tutkimushankkeessa kouluissa tehdyissä kuntotesteissä. Kestävyyskunnon mittarina oli kestävyysjuoksu. Tytöillä matka oli 1 500 metriä ja pojilla 2 000 metriä.
Samat henkilöt arvioivat omaa työkykyään kahteen otteeseen, kun he olivat noin nelikymppisiä ja kuusikymppisiä. Viimeisin aineistonkeruu tehtiin vuonna 2021. Tutkimuksessa oli mukana työelämässä olevia ihmisiä.
Tutkija kaipaisi nuorille lisää edullisia liikuntamahdollisuuksia
Jotta työkyky saataisiin jatkossa pysymään yllä työurien viimeisiin vuosiin asti, liikkumiseen olisi väitöskirjatutkija Perttu Laakson mukaan kiinnitettävä huomiota jo varhain.
Siihen, että lapsia ja nuoria saataisiin kannustettua liikkeelle nykyistä enemmän, tarvittaisiin Laakson mukaan lisää edullisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Hänen mukaansa liikuntamuodolla ei ole väliä, vaan pääasia on ylipäänsä liikkuminen.
– Näkisin mielellään sellaisia harrastusmuotoja, jotka sopisivat myös vähemmän kilpailullisille nuorille. Myös pakollisen koululiikunnan lisäämisestä pitäisi minun mielestäni keskustella. Tietysti arkiliikunta on myös kätevä keino lisätä kestävyystyyppistä liikuntaa arkeen.
Tutkimus julkaistiin lääketieteen Jama Network Open -julkaisussa.