KIOVA Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) vierailevat keskiviikkona Kiovassa. Matkan pääasiallinen tarkoitus on Ukrainan turvallisuussopimuksen allekirjoittaminen.
Päivän ohjelmassa on tämän lisäksi tapaaminen presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Tapaamisen asialistalla oli Ukrainan tukeminen, Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyys, ajankohtainen sotatilanne, Zelenskyin rauhansuunnitelma ja jälleenrakentaminen Ukrainassa.
Presidentit allekirjoittivat turvallisuussopimuksen
Presidentit Stubb ja Zelenskyi allekirjoittivat päivällä turvallisuussopimuksen. Kahdenvälisellä sopimuksella Suomi sitoutuu toimittamaan Ukrainalle aseita vielä vuosien ajan.
Sopimuksen piirissä on esimerkiksi ampumatarvikkeiden toimittaminen, laivaston varustaminen ja Ukrainan oman asetuotannon tukeminen.
Suomi auttaa Ukrainaa myös energiainfrastruktuurin ylläpitämisessä ja siirtymisessä vihreään energiaan.
Sopimuksessa on myös poliittinen kirjaus siitä, että Suomi tukee Ukrainan Nato- ja EU-jäsenyyttä.
Yle kysyi Suomen ja Ukrainan presidenteiltä turvallisuussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, aikooko Suomi lähettää joukkoja Ukrainaan.
– Nyt ei ole syytä lähettää joukkoja. Tuemme Ukrainaa taloudellisesti ja aseellisesti ja tuemme Ukrainan integraatiota kansainvälisiin liittoutumiin,
Stubb sanoi.
Zelenskyin mukaan Ukraina toivoo ensisijaisesti sitä, että maan omat joukot olisivat täysin varustettuja ja pystyisivät puolustautumaan.
Stubb kommentoi tiedotustilaisuudessa myös Venäläisiin öljynjalostamoihin viime viikkoina kohdistuneita iskuja.
Presidentti nosti esiin, että Venäjä ymmärtää vain voimaa. Stubb sanoi, ettei pidä iskujen johdosta nousevaa öljyn hintaa ongelmana.
– Sodassa tapahtuu aina muutakin vahinkoa, Stubb perusteli.
Hän ei vahvistanut, että Ukraina on Venäjän maaperällä tapahtuneiden iskujen takana.
– Ketkä iskujen takana ovatkaan osaavat asiansa, sillä he eivät iske siviileihin, Stubb sanoi.
Aplodit Halla-aholle
Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Stubb ja Halla-aho vierailivat Ukrainan parlamentissa Verhovna Radassa ja Kiovan yliopistossa.
Yliopistossa Stubb piti englanninkielisen luennon, jonka aiheena oli uusi maailman epäjärjestys. Paikalla oli muutama sata opiskelijaa, jotka kyselivät luennon jälkeen presidentiltä Nato-jäsenyydestä, kansainvälisestä turvallisuudesta ja Venäjän uhasta.
Puhemies Halla-aho vastasi myös yleisön kysymyksiin ja sai aplodit lausuttuaan yhden fraasin ukrainaksi.
– Hyvä kysymys, mutta jatkan englanniksi, jos sallitte, sanoi Halla-aho.
Luennon jälkeen Stubb ja Halla-aho pitivät lehdistötilaisuuden suomalaiselle medialle, jossa he avasivat turvallisuussopimuksen taustoja.
– Minulla on tiettyä turhautumista siihen, että jotkut kansainväliset kumppanit puhuvat paljon, lupailevat paljon, mutta sitten se käytännön konkreettinen tuki, jota tällä hetkellä tällä kipäästi tarvitaan, jää ehkä vähäisemmäksi, Halla-aho lisäsi.
Vierailu hyökkäyksen alkamisen sijoilla
Aamulla Stubb ja Halla-aho kävivät Hostomelin lentokentällä, josta Venäjän hyökkäys alkoi kaksi vuotta sitten. Paikalla oli muun muassa Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Jaakko Lehtovirta ja Ukrainan Suomen-lähettiläs Olha Dibrova.
Ukrainan asevoimien ja lentokenttää operoivan Antonov-yhtiön edustajat näyttivät vieraille sodan myötä tyhjentyneitä lentokonehalleja ja taisteluissa tuhoutuneen Mrija-lentokoneen hylyn.
Antonov An-225, jota kutsutaan Mrijaksi eli Unelmaksi, oli maailman suurin lentokone. Sen etuosa tuhoutui lähes kokonaan, mutta takaosaa puretaan tällä hetkellä varaosiksi. Myös koneen neljä moottoria kuudesta säilyi.
Ukrainalaiset antoivat presidentti Stubbille lahjaksi tykistöammuksen hylsyn, johon oli kaiverrettu Kiovan vaakuna ja sanat Kansalliskaarti ja Aluepuolustus.
Stubbin toinen ulkomaanmatka presidenttinä
Tämä on presidentti Stubbin toinen ulkomaanmatka. Maaliskuun alussa presidentti kävi tutustumassa Norjassa Naton Nordic Response -harjoitukseen yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa. Huhtikuun lopulle presidenttiparilla on suunniteltu valtionvierailu Ruotsiin kuningas Kaarle XVI Kustaan kutsusta.
Presidentti Sauli Niinistö vieraili Ukrainassa sodan aikana tammikuussa 2023. Hänelle näytettiin silloin miehityksestä vapautettujen Borodjankan ja Butšan tuhoja.
Puhemies Halla-aho kävi Kiovassa viimeksi viime vuoden marraskuussa. Hän piti silloin Ukrainan parlamentille puheen ukrainan kielellä, joka ihastutti ukrainalaisia.
Korjaus: Termi puolustussopimus on muutettu turvallisuussopimukseksi klo 14.36.