Gazan sota pysäytti maailman hetkeksi viikko sitten. Paljastui järkyttävä isku, jossa Israel oli tappanut seitsemän avustustyöntekijää drooni-iskussa.
Tässä jutussa asiantuntija arvioi, mitä viime viikon maanantaina tapahtuneesta iskusta voi sanoa kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.
Paikansimme satelliittikuvien avulla iskupaikat ja kokosimme videolle kahden iskussa kuolleen työntekijän elämän viimeiset vaiheet. Voit katsoa videon jutun alusta.
Kerromme tässä jutussa myös, mitä iskusta tiedetään nyt.
Näin järjestö kertoo tapahtumista
World Central Kitchenin seitsemän avustustyöntekijää kuljetti viime viikon maanantaina varastoon ruoka-apua, jota oli tuotu Gazaan meriteitse Kyprokselta. Ruoka-apua oli yhteensä 100 000 tonnia.
Kun rekat oli tyhjennetty varastolla, avustustyöntekijät poistuivat sieltä kolmen auton saattueessa puoliltaöin Suomen aikaa. He ajoivat rannikkoa myötäilevää tietä etelään päin.
Saattue liikkui Israelin armeijan perustamalla suojavyöhykkeellä, jossa avustusjärjestöjen pitäisi pystyä toimimaan turvallisesti.
Alla oleva animaatio näyttää tuhottujen autojen sijainnin.
Kaikki saattueeseen kuuluneet autot oli merkitty avustusjärjestön logoilla. Niitä oli ainakin autojen katoilla ja etuikkunoissa.
Saattueen liikkeistä oli ilmoitettu Israelin armeijalle etukäteen.
Avustustyöntekijöiden autoista kaksi oli panssaroitua. Autot ajoivat al-Rashidin rannikkotietä.
Avustusjärjestön johtaja José Andrés on syyttänyt Israelin armeijaa tahallisesta iskusta ja vaatinut riippumatonta tutkimusta tapahtumista.
Voit katsoa Andrésin kommentin iskusta alla olevalta videolta.
Ensin Israelin armeija iski droonista laukaistulla ohjuksella yhteen autoon. Avustusjärjestön johtajan Andrésin mukaan avustustyöntekijät pakenivat ensimmäisestä autosta toiseen ja sitten kolmanteen, mutta joutuivat aina uuden iskun kohteeksi.
Israelin armeija siis toteutti iskun sarjana, jossa autot tuhottiin yksi kerrallaan. Se on myöntänyt tapahtumat.
Ensimmäiseksi tuhotun ja viimeiseksi tuhotun auton välinen etäisyys oli noin 2,5 kilometriä.
Alla oleva kartta näyttää, miten Israelin isku eteni tiellä, jonka piti olla avustusjärjestöille turvallinen.
Ja nämä kuvat näyttävät iskujen yksityiskohdat. Ensimmäinen ja toinen tuhottu auto olivat panssaroituja Toyota Hiluxeja. Kolmas ei ollut panssaroitu ajoneuvo.
Kansainväliset asiantuntijat ovat arvioineet muun muassa Britannian yleisradioyhtiössä BBC:ssä ja tutkivien journalistien verkostossa Bellingcatissä, että Israelin armeija teki iskujen sarjan drooneista laukaistuilla Spike-ohjuksilla. Myös Yle Uutisten sotilasasiantuntija Marko Eklund pitää sitä todennäköisenä.
Eklund huomauttaa, että panssarintorjuntaohjuksissa on suunnattu ontelopanos, jossa suhteellisen pienen räjähdysainemäärän teho kohdistetaan yhteen pisteeseen. Kohdistetun räjähdysvaikutuksen takia autojen korit säilyivät kokonaisina.
Tämän Israel on kertonut iskusta
Israelin armeijan on myöntänyt tappaneensa avustustyöntekijät drooni-iskujen sarjalla ja pahoitellut tekemäänsä virhettä.
Armeijan sisäinen tutkinta kutsuu avustustyöntekijöiden tappamista ”vakavaksi onnettomuudeksi”. Tutkinnan mukaan ilmaiskussa havaittiin virheitä ja menettelytaparikkomuksia.
Armeijan mukaan isku johtui kohteen virheellisestä tunnistamisesta. Se väittää, että aseistautunut epäilty oli noussut yhteen avustusrekoista, kun se ajoi satamasta World Central Kitchenin varastolle. Armeija uskoi, että kyseessä oli äärijärjestö Hamasin taistelija.
Israelin armeija väittää uskoneensa, että Hamasin taistelijat olivat vallanneet autot. Lisäksi armeija väittää, että droonien lennättäjät erehtyivät luulemaan yhden miehen kantamaa laukkua kivääriksi.
Sisäisen tutkinnan mukaan iskuun osallistuneet sotilaat tekivät virheen, kun he olettivat kaikkien autojen kuljettavan aseistettuja Hamasin taistelijoita, eivätkä ottaneet huomioon sitä mahdollisuutta, että joukossa oli aseettomia siviilejä.
Armeija väittää lisäksi, että avustusjärjestön logoja autojen katoilla ja ikkunoissa ei näkynyt, koska oli pimeää. Siksi autoja ei tunnistettu.
Armeija on erottanut kaksi upseeria ja nuhdellut kahta komentajaa.
Mitä kansainvälinen oikeus sanoo?
Isku herätti poliitikot ja tutkijat kysymään, noudattaako Israel kansainvälistä lakia iskuissaan. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi antaa vastauksen.
– Tämä on harvinaisen selkeä sotarikos useammasta syystä, Koskenniemi sanoo Ylelle puhelimitse.
Kansainvälisen oikeuden perusperiaate on, että siviilikohteisiin ei saa iskeä, Koskenniemi huomauttaa. Jos on epäselvää, onko iskun kohde sotilas- vai siviilikohde, sitä on oletettava siviilikohteeksi.
Perusperiaatteeseen sisältyy kuitenkin Koskenniemen harmaaksi vyöhykkeeksi kutsuma poikkeus.
– Teko voi aiheuttaa siviiliuhreja, mikäli siviiliuhreille aiheutettu kärsimys on oikeassa suhteessa sotilaallisesti saavutettavaan tavoitteeseen. Se on se harmaa vyöhyke, Koskenniemi sanoo.
Hän pitää Israelin armeijan avustusjärjestön saattueeseen tekemää iskua kuitenkin selkeänä sotarikoksena. Epäselvässä tilanteessa Israelin armeijan olisi pitänyt olettaa, että kyseessä on siviilikohde.
– Tätä vahvistaa se, että Geneven sopimuksessa erikseen todetaan, että avustuskuljetus, joka on selkeästi merkitty, nauttii erityistä suojaa, Koskenniemi sanoo.
Koskenniemen mukaan Israelin tulee sotarikosjärjestelmän toimintaperiaatteen mukaan itse tuomita sotarikokseen syyllistynyt henkilö tai henkilöt.
Kansainvälinen rikostuomioistuin tulee käyttöön, jos valtio ei kykene tai halua asettaa tätä henkilöä tai henkilöitä syytteeseen.
Korjaus 12.4. kello 11.35: Korjattu, että Gazaan toimitettiin ennen Hamasin hyökkäystä keskimäärin 500 avustusrekkaa päivässä, joista 150 sisälsi ruokaa. Ruoka-apua toimitettiin siis 150, ei 500 rekallista päivässä.