Alle 15-vuotiaan lapsen kuulustelu poikkeaa merkittävästi aikuisten rikoksesta epäiltyjen kuulusteluista.
Poliisi on kuulustellut Vantaan tiistaisesta kouluampumisesta epäiltyä 12-vuotiasta, ja kuulusteluja aiotaan tehdä useita.
Viertolan koulussa tapahtuneita tekoja tutkitaan murhana ja kahtena murhan yrityksenä.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta kertoo, että alle 15-vuotiaan epäillyn kuulusteleminen on erityinen tilanne.
– Siinä on mukana lapsen kuulemiseen perehtyneitä poliiseja, mutta mahdollisesti myös erityisiä asiantuntijoita, kuten vaikkapa psykologeja tai sosiaalihuoltoa. Toki myös lasten vanhemmilla on oikeus olla paikalla.
Hyttinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla, eikä ota kantaa Vantaan tapaukseen.
Esitutkinnassa alaikäistä voi edustaa huoltajan sijaan tai hänen lisäkseen erikseen määrätty edunvalvoja.
Huoltajan läsnäolon tarve kuulustelutilanteessa arvioidaan tapauskohtaisesti.
Prosessissa huolehditaan lapsen edusta
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana.
Se tarkoittaa, ettei alle 15-vuotias joudu oikeuteen rikoksesta epäiltynä eikä häntä rangaista.
– Jos on kyseessä vakava rikos, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuva, niin poliisilla on oikeus ottaa lapsi kiinni. Häntä ei kuitenkaan voi pidättää eikä vangita, Hyttinen sanoo.
Hyttisen mukaan poliisin pitää välittömästi kiinnioton jälkeen ottaa yhteyttä lapsen huoltajiin.
Poliisi tekee tapahtuneesta myös lastensuojeluilmoituksen.
– Vakavassa rikoksessa poliisi on aina yhteydessä sosiaalitoimeen. Sitten harkitaan, luovutetaanko lapsi vanhemmille vai sosiaaliviranomaisille.
Hyttinen huomauttaa, että prosesseissa voi olla erilaisia polkuja.
– Äärimmäisin on tietenkin kiireellinen huostaanotto. Lapsi voidaan myös luovuttaa vanhemmille ja pohtia yhdessä sosiaalitoimen kanssa, miten edetään.
Laissa äkillisestä huostaanotosta käytetään termiä kiireellinen sijoitus.
Hyttinen korostaa, että alle 15-vuotiaan rikoksentekijän tapauksessa juttu etenee lähtökohtaisesti lastensuojeluprosessina.
– Siinä pitää huolehtia lapsen eli myös tämän epäillyn tekijän edusta. Siihen liittyy kaikkinensa pohdinta, mikä on lapsen edun mukaista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä: miten lapsi voidaan saada siihen kuntoon, että hän pystyy mahdollisimman nopeasti palaamaan kouluun.
Poliisi voi tehdä kotietsinnän tai kuunnella puhelimia
Poliisi jatkaa Vantaan Viertolassa tapahtuneen kouluampumistapauksen tutkintaa muun muassa osallisten kuulusteluilla sekä teknisellä tutkinnalla.
Poliisi kertoi torstaina, että se on edistynyt tutkinnassa erittäin nopeasti.
Vaikka alle 15-vuotiasta ei saa vangita, voi poliisi käyttää esitutkinnassa monia muita tavanomaisia pakkokeinoja käräjäoikeuden luvalla.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan alle 15-vuotiaan epäillyn yhteydenpitoa toisiin ihmisiin voidaan rajoittaa.
Hän lisää, että huoltajilla kuitenkin on lähtökohtaisesti oikeus pitää yhteyttä lapseen.
Lisäksi poliisi voi tehdä esimerkiksi kotietsintöjä tai käyttää salaisia pakkokeinoja, kuten telekuuntelua. Se tarkoittaa esimerkiksi epäillyn puheluiden tai viestien tallentamista ja tutkimista.
Vahingonkorvauksia voidaan kohtuullistaa
Vaikka alle 15-vuotias epäilty ei tule saamaan rangaistusta, esitutkinnassa pyritään normaaliin tapaan selvittämään, mitä on tapahtunut.
– Sen jälkeen esitutkinta päätetään sillä perusteella, että tekijä on alle 15-vuotias, joka ei ole rikosvastuussa. Tutkinta lopetetaan, eikä se mene syyteharkintaan, Hyttinen toteaa.
Alle 15-vuotias rikoksentekijä on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa.
Yleensä rikosperusteiset vahingonkorvaukset käsitellään rikosasian yhteydessä, mutta alle 15-vuotiaiden tapauksissa rikosasia ei tule vireille.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että asia menee tuomioistuimeen riita-asiana, jos vahingonkorvauksen maksamisesta ei päästä yhteisymmärrykseen, Hyttinen sanoo.
Hänen mukaansa oikeus voi kohtuullistaa korvaussummia, mikäli vaikkapa lapsen ikä tai teko-olosuhteet antavat siihen aihetta.
Hyttinen lisää, että henkirikoksissa kyseeseen voivat tulla myös kärsimyskorvaukset uhrien lähiomaisille.
Vuosina 2006–2020 niitä maksettiin MOT:n selvityksen mukaan esimerkiksi henkirikosten uhrien vanhemmille keskimäärin 8 000 euroa. Suurimmillaan korvaukset olivat 30 000 euroa.
– Prosessi loppuu siihen. Sen jälkeen on yhteiskunnallisten johtopäätösten aika: että mitä tehdään, jotta tällainen ei toistuisi.
Juttua muokattu 10.4.2024 kello 13.29. Lisätty maininta, että äkillisestä huostaanotosta puhutaan laissa termillä kiireellinen sijoitus.
