Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi lausuntonsa hallituksen haluamista uusista lakkolaeista. Ne liittyvät muun muassa poliittisten lakkojen rajoittamiseen ja laittomien lakkojen hyvityssakkojen muutoksiin.
Lausunto ei ollut yksimielinen. Kolmen oppositiopuolueen, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat jättivät eriävän mielipiteen.
Valiokunnan mukaan osa kokonaisuudesta vaatii muutoksia.
– Laki voidaan käsitellä pääosin tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa hyvitysmaksua työnantajalle on välttämätöntä korjata. Se on säätämisjärjestyskysymys eli ponnessa oleva asia, kertoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) eduskunnassa.
Ponsi tarkoittaa muutosta, jonka mietintöä tekevän valiokunnan eli tässä tapauksessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on otettava huomioon, jotta lait voivat edetä normaaliin tapaan.
Itse hyvityssakon suuruuteen valiokunta ei puuttunut.
– Valiokunta katsoo, että työntekijän velvollisuutta maksaa hyvitysmaksua työnantajalle koskeva sääntely on liian väljää menettelyn osalta. Tästä syystä sitä on välttämätöntä muuttaa, jota laki voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, Vestman kertoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi tuomiosta ilmoittamista työntekijälle koskevaa menettelyä pitää selkeyttää.
Vestmanin mukaan valiokunta katsoi lausunnossaan, että työtaisteluoikeus liittyy ammatilliseen yhdistymisvapauteen.
– Tämän oikeuden sääntelyssä on lainsäätäjällä verraten laaja harkintavalta ja oikeuden keskeinen sisältö määräytyy tavallisella lailla. Valiokunta totesi myös, että tällä esityksellä ei puututa työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön.
SDP:n Koskinen valottaa eriävää mielipidettä
Vestmanin mukaan valiokunta katsoo myös, että poliittisia lakkoja ja myötätuntotyötaisteluja koskevia säännöksiä on syytä täsmentää.
– Valiokunta katsoo, että tältä osin parempi olisi täsmällisempi ja tarkkarajaisempi sääntely.
Perustuslakivaliokunnan jäsenen Johannes Koskinen (sd.) mukaan kolmen oppositiopuolueen edustajien eriävässä mielipiteessä on kyse siitä, että he olisivat halunneet myös poliittisia lakkoja ja myötätuntotyötaisteluja koskevat säännökset ponnen taakse.
– Ne ovat niin epämääräisiä ja vaatisivat mittavia selvennyksiä ja tarkkarajaistamisia.
Perustuslakivaliokuntaa on syytetty kiirehtimisestä. Osa epäilee, että hallitus haluaa lainsäädännön voimaan jo vapuksi.
– Asiaa on käsitelty poikkeuksellisen huolellisesti valiokunnassa. On ollut laajat kuulemiset, kuultu Suomen parhaat valtiosääntöoppineet, työrauhaan perehtyneitä työoikeuden asiantuntijoita, joten tätä ei kyllä kiirehtimiseksi voi kutsua, Vestman sanoo.
Diarra: ”Maanantain kokous röyhkeä temppu”
Varsinainen mietintövaliokunta on työelämä- ja tasa-arvovaliokunta. Se valmistelee eduskunnalle pohjaesityksen, mietinnön lain sisällöksi. Mietinnön perusteella koko eduskunta päättää lain lopullisesta sisällöstä sekä hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kokousti myös perjantaina. Oppositio kritisoi kokouksen jälkeen hallituspuolueita kiirehtimisestä.
Valiokunta kokoontuu poikkeuksellisesti myös ensi maanantaina. Yleensä eduskunta ei ole koolla maanantaisin eivätkä valiokunnatkaan silloin kokoonnu.
– Maanantain kokous on mielestäni röyhkeä temppu. Se on vastoin sitä, miten valiokunnissa normaalisti asiat hoidetaan. Meille sanellaan eikä olla valmiita keskustelemaan, sanoi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Fatim Diarra (vihr.) viitaten valiokunnan aikatauluihin.
Diarra on myös perustusvaliokunnan jäsen. Hänen kritiikkinsä kohdistui nimenomaan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan.
Sekä Diarra että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toinen jäsen Timo Suhonen (sd.) katsovat, että hallituspuolueet väittävät, että kiire ei ole, mutta teot ovat ristiriidassa sen kanssa.
– Kaikki viittaa siihen, että kiire jostain syystä on, Suhonen sanoo.
Suhonen arvioi itse, että lakeja on vaikea saada voimaan vappuun mennessä.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon ei ole valiokunnassa vielä ehditty perehtyä. Se tuli tietoon kokouksen aikana.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta aikoo jatkaa vielä asiantuntijakuulemisia.
Hallitus on perustellut työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan liittyviä uudistuksia Suomen talouden ja kilpailukyvyn parantamisella.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokous päättyi erikoisesti
Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtavan kokoomuksen Saara-Sofia Sirénin mukaan maanantain ylimääräinen kokous tarvittiin juuri perjantaina valmistuneen perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi.
Hän kertoo kutsuneensa oman valiokuntansa koolle maanantaille, koska ennakoi tilannetta. Kutsu lähti torstaina iltapäivällä.
Opposition kritiikkiä temppuilusta hän ei allekirjoita.
– Ei ole aivan poikkeuksellista, että valiokunta kokoustaa muinakin ajankohtina. Etenkin, jos on syytä ennakoida, että normaali kokousaika ei riitä käsittelyyn.
– Ymmärrän ja tunnistan toki sen harmin, että kokouskutsu on tullut torstaina, kun kokous on maanantaina.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokouksen lopuksi nähtiin erikoinen episodi, kun opposition edustajia poistui kokoushuoneesta juuri ennen sen päättymistä.
Kokouslistan viimeisenä kohtana oli seuraavan kokouksen toteaminen.
– Tällä hetkellä on epäselvää, oliko kokouksen päättymishetkellä päätösvaltaa, Sirén toteaa.
– Itselleni on nyt epäselvää, onko tällä vaikutusta seuraavan kokouksen järjestämiseen. Tällaista tilannetta en ole itse aiemmin nähnyt.
Sirén ei ota kantaa siihen, oliko kyseessä opposition protesti.
Täydennetty 5.4. klo 17:25: Juttuun lisätty Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin kommentit.