Helsingin hovioikeus antoi perjantaina tuomion vuoden 2018 itsenäisyyspäivän uusnatsien Kohti vapautta -kulkueeseen osallistuneiden miesten toimista.
Hovioikeus katsoi, että hakaristilippuja kantaneet ja niiden käyttämisestä kulkueessa päättäneet miehet syyllistyivät kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Lippuja kantaneet miehet syyllistyivät lisäksi haitantekoon virkamiehelle, kun he vastustivat poliiseja näiden ottaessa liput pois.
Hovioikeus katsoi, että miehet toimivat mielenosoituskulkueessa äärioikeistolaisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) edustajina, ja Natsi-Saksan symboleiksi katsottavien hakaristilippujen kantamisella levitettiin selkeästi uhkaavaa, solvaavaa ja vihamielistä viestiä maahanmuuttajia ja muita vähemmistöryhmiä vastaan.
Voit lukea tuomiosta tarkemmin alla olevasta jutusta:
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on erittäin tyytyväinen tuomioon.
Hän sanoo, että Suomessa on puuttunut tuomioistuimen ennakkoratkaisu natsilipun käytöstä, ja tästä on seurannut epävarmuutta ja ”erikoinen oikeustila”.
Nuotio sanoo, että tämä olisi johtanut ennen pitkää lainsäädännöllisiin toimiin. Tuomion jälkeen natsilipun kieltämistä kategorisesti ei tarvitse enää pähkäillä, sanoo Nuotio.
– Hakaristilippu ei ole sinänsä kielletty, mutta lipun tarkoittamaa aatetta ei saa julistaa julkisesti esimerkiksi mielenosoituksissa.
– Olennaista on katsoa lipun käyttötarkoitusta ja kokonaisuutta – onko siinä uhkaavuus ja panettelevuus vakavasti läsnä. Kaikkein vakavin lipun käyttötarkoitus on juuri joukkovoimainen marssiminen sen takana.
Tällaisissa tilanteissa ei voi vedota sananvapauteen, mielenosoitusoikeuteen tai kokoutumisvapauteen, korostaa Nuotio.
Tuomio ei rajoita vain uusnatsien toimintaa
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen antaa vertauskuvan arkielämästä.
– Ei keittiö- tai leipäveitsiäkään ole kielletty, mutta ei niitä voi ihan miten tahansa käyttää. Tässä on kyseessä vähän sama idea.
Hyttinen korostaa, että hovioikeuden tuomiosta ei voi tehdä sellaista tulkintaa, että vain Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenien olisi kiellettyä heiluttaa natsilippua tai käyttää natsisymboleita.
– Yhtä lailla kuka tahansa, joka yhteiskunnassa käyttää natsisymboleita tavalla, joka voi muiden ihmisten näkökulmasta johtaa sellaiseen ilmapiiriin, jossa tietyt ihmisryhmät, vähemmistöt ja maahanmuuttajat eivät ole toivottuja yhteiskunnassa, voivat syyllistyä samalla tavalla kiihottamisrikokseen.
Myös muiden natsisymbolien käyttö voi olla rikollista
Nuotio huomauttaa, että hovioikeuden tuomio voidaan ulottaa koskemaan myös muiden näkyvien natsisymboleiden, esimerkiksi natsiuniformun käyttöä.
– Tästä tuomiosta saadaan selkänojaa mahdollisia muitakin tilanteita varten.
Nuotion mukaan Ruotsissa, jossa lainsäädäntö asiassa on jotakuinkin Suomen kaltaista, on jo annettu satakunta tuomiota erilaisten natsisymboleiden julkisesta käyttämisestä noin 30 vuoden aikana.
Ruotsissa paljon vähäisempienkin natsisymbolien käyttö on katsottu kiihottamisrikokseksi jo pitkään, huomauttaa Nuotio.
Hyttinen arvioi, että natsilippua tai natsiuniformua voi käyttää edelleen esimerkiksi teatteriesityksissä ja muissa vastaavissa tilanteissa. Natsiuniformussa esimerkiksi naamiaisiin matkustava voi tosin jatkossa joutua selittämään pukeutumisensa syytä poliisille.
Hovioikeuden tuomio selkiyttää myös poliisin oikeutta puuttua natsisymbolien käyttöön silloin, kun niiden käytön tarkoitusperien arvioidaan olevan lainvastaisia.
Tuomio koskee vain natsisymboleja
Hovioikeuden päätös koskee vain natsisymbolien käyttöä. Niihin suhtaudutaan Euroopassa eri tavalla kuin esimerkiksi kommunistien symboleihin.
– Euroopassa on tavanomaista, että natsisymboleihin suhtaudutaan kielteisimmin kuin muihin symboleihin, huomauttaa Hyttinen.
Muita kuin natsisymboleja on kielletty harvoissa Euroopan maissa.
Ukrainassa natsisymbolien lisäksi myös kommunistiset symbolit ovat laittomia. Latviassa ja Liettuassa tiettyjen natsisymbolien ja kommunismin symbolien käyttö on kielletty julkisissa tilaisuuksissa.
Toisen maailmansodan jälkeen laadittujen kansainvälisten sopimusten tarkoituksena on ollut estää vähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja vainoaminen.
– Niiden taustalla on nimenomaan natsi-Saksa ja sen tekemät julmuudet, korostavat rikosoikeuden asiantuntijat.
Heidän mielestään natsi-Saksan hakaristilippuun kiteytyy koko kansallissosialismin idea hirmutekoineen. Esimerkiksi maahanmuuttajat, juutalaiset tai seksuaalivähemmistöt voivat kokea natsisymbolit uhkaavina.
Hyttinen sanoo, että ei olisi yllättynyt, jos tuomiosta valitetaan korkeimpaan oikeuteen.
Nuotio arvioi, että jo hovioikeuden ratkaisu on hyvin painava, jos se jää lainvoimaiseksi.
Hän ennakoi, että vaikka tuomiota käsiteltäisiin vielä korkeimmassa oikeudessa, hovioikeuden linjaus tuskin tulisi muuttumaan.
Juttua on korjattu 11.4. klo 12.34. Apulaisprofessori Tatu Hyttinen kertoi aiemmin jutussa, että Euroopassa ei ole yhtään maata, jossa olisi kriminalisoitu muita symboleja samalla tavoin kuin natsisymboleja. Juttuun on lisätty eurooppalaisesta yleisestä käytännöstä poikkeavat maat.