BERLIINI Ranskan johdossa eletään nyt kohtalonhetkiä, ja syynä on talous.
Vaakalaudalla ovat niin maan luottoluokitus, Ukrainan tukeminen kuin presidentti Emmanuel Macronin kansainvälinen maine ja poliittinen tulevaisuuskin. Näin hankalaa tilannetta ei ole ollut koko Macronin seitsemän vuotta kestäneellä valtakaudella, arvioi esimerkiksi talouslehti Les Echos.
Ongelma on se, että pandemiavuosien jälkeen Ranska on elänyt reippaasti yli varojensa. Nyt olisi tiukan säästämisen aika. Siihen maa on sitoutunut jo EU-sopimusten kautta.
Menot ovat paisuneet
Ranskan talousnäkymät heittivät häränpyllyä pari viikkoa sitten.
Koko alkuvuoden ajan maan julkisten tulojen ja menojen suhteen ennakoitiin paranevan. Viralliset luvut pääsivät yllättämään: vaje olikin humahtanut peräti 5,5 prosenttiin.
Verotuloja oli kertynyt 21 miljardia euroa vähemmän kuin ennakoitiin. Nyt EU-maista vain Italian ja Kreikan taloustilanne näyttää Ranskaa heikommalta.
Alijäämää on lähes kaksi kertaa enemmän kuin EU-sopimukset sallisivat. Velkavuori kasvaa, kun menot ovat tuloja suuremmat vuosi toisensa perään.
Keskiviikkona kävi selväksi, että suuresta vajeesta huolimatta Macron ei ole valmis ainakaan suuriin vyönkiristyksiin. Myös tänä vuonna Ranskan alijäämä yltää hallituksen arvion mukaan viiteen prosenttiin, kun alunperin vajeeksi arvioitiin ”vain” 4,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valtiovarainministeri Bruno Le Maire on vaatinut suurempia leikkauksia ja oikeistopuolue LR uhkaa hallitusta epäluottamusäänestyksellä. Macronin tulevaisuus on vaakalaudalla, koska hänen hallituksellaan ei ole enemmistöä parlamentissa.
Macron pelaa uhkapeliä myös Ranskan luottoluokitusten kanssa. Jos kansainväliset luottoluokittajat heikentävät arvioitaan Ranskasta, valtio joutuu ottamaan velkaa markkinoilta aiempaa kalliimmilla koroilla.
Sijoittajat vaativat enemmän tuottoa Ranskan lainapapereille korvauksena kohonneista riskeistä maan maksykyvyssä.
Äänestäjät ovat armottomia
Macronia motivoi riskinottoon ennen kaikkea yksi asia. Ensi kesäkuussa pidetään EU-vaalit, joissa istuvan presidentin puolue näyttää jo nyt jäävän pahasti alakynteen.
Laitaoikeiston suosio kasvaa tasaista tahtia. Kansallinen liittouma on johtanut gallupeja pitkään, mutta tämän vuoden kuluessa puolue on vain kuronut kaulaa Macronin ryhmään.
Jos hallitus päättää säästää ja leikkaa esimerkiksi terveyspalveluista, ranskalaiset lähtevät hyvin nopeasti barrikadeille. Kiukkuiset mielenosoittajat valtaisivat kadut juuri vaalikampanjan aikaan.
Julkisten palvelujen heikennykset kostautuisivat vaaleissa.
Tässä grafiikassa on kuvattu puolueiden suosion kehitys viime toukokuun alusta:
Macronin maine kärsii
Pariisi valmistautuu myös kesän olympialaisiin. Ei näyttäisi hyvältä, jos protestoijat huutaisivat urheiluväen silmien alla iskulauseita Macronia ja leikkauksia vastaan niiden aikana.
Viime vuodet Ranska on voinut ylpeillä hienosti kasvaneella taloudellaan. Vielä vuosi sitten talous kehittyi paremmin kuin muiden isojen EU-maiden, mutta tahti on sittemmin hiipunut.
Tuoreimman uutisen eli paljastuneen budjettivajeen myötä Macronin arvostus kansainvälisillä areenoilla voi hyvinkin heikentyä ja syödä Ranskan valtaa EU:ssa.
Esimerkiksi EU:n suurin talousmahti Saksa tuskin suhtautuu suopeasti yhteisvelan hankkimiseen sellaisen kumppanin kanssa, joka ei pysty pitämään omaa velanottoaan kurissa. Ranska ajaa parhaillaan uutta eurooppalaista yhteisvelkaa puolustusteollisuuden tukemiseksi EU:ssa.
Ukrainan asetuet vaarassa
Ranska on keskusjohtoinen talous. Macron ministereineen on ohjannut vuoden alusta alkaen ranskalaisia asetehtaita siirtymään sotatalouteen.
Presidentti ja hallitus haluavat, että Ranska pystyy vastaamaan nykyistä paremmin Ukrainan sotatarpeisiin. Näihin päiviin saakka Ranskaa on syytetty muita länsimaista vähäisemmästä tuesta Ukrainalle.
Asevoimaministeri Sébastien Lecornu ilmoitti vasta, että tarvittaessa hallitus pakottaa yritykset asettamaan sotilaalliset tilaukset etusijalle. Jos asevalmistajat eivät pääse hallitsijoiden haluamaan tuotantotahtiin, valtio voi ottaa käyttöönsä varastoja, muita tiloja tai työvoimaa julkisten hankintojen varmistamiseksi.
Ranskan tavoite on toimittaa tänä vuonna muun muassa 78 Caesar-kenttätykkiä ja 80 000 ammusta Ukrainalle. Kuluneiden kahden sotavuoden aikana se on toimittanut ammuksia vasta 30 000 kappaletta mediatietojen mukaan.
Pullonkauloja on esimerkiksi sellaisilla alihankkijoilla, jotka toimittavat osia sekä auto- että puolustusteollisuudelle. Ne antavat usein etusijan autoille, koska autotehtaat tilaavat enemmän tarvikkeita ja palveluja.
Kun budjetti on pahasti alijäämäinen, paineet tinkiä Ukrainan tukemisesta kasvavat.