Huostaanotettua Hansia, 17, kiellettiin menemästä kotipaikkakunnalle kesäksi töihin – äiti epäilee syynä olevan rahan

Hans otettiin huostaan, koska hän ei pystynyt käymään koulua. Äidin mielestä pojasta on tullut lastensuojelubisneksen pelinappula.

Hans hymyilee.
Hans asuu lastenkodissa Turengissa ja käy sieltä lähikoulua. Kotikaupungista Helsingistä ei järjestynyt sopivaa koulupaikkaa.
  • Peter Wallenius
  • Anu Rummukainen

17-vuotias Hans ei pääse kotilomalle lastensuojelulaitoksesta yli kahdeksi viikoksi. Sen takia Hans ei myöskään voi mennä kesätöihin kotipaikkakunnalleen. Hansin äidin mielestä ainoa syy on se, että laitos menettäisi silloin rahaa. Laitos saa täyden rahallisen korvauksen Hansin loma-ajasta, jos loma ei veny yli 14 päivän.

Sosiaaliviranomaiset ja laitos sanovat syyksi tasapainoisen arjen säilyttämisen. Sosiaaliviranomainen päättää ja on vastuussa kotilomien pituudesta ja vastaa siksi tämän jutun kritiikkiin.

Helsinkiläinen Hans otettiin huostaan alkuvuodesta 2021, koska hän ei käynyt koulussa. Hans ja hänen äitinsä Minna esiintyvät sekä tässä jutussa että Nepsyt-televisiosarjassa etunimillään perheen yksityisyyden suojelemiseksi.

Hansin kohtalo on nepsy- eli neuroepätyypillisille lapsille varsin tavallinen. Hänellä on adhd, joka on pääsyy kouluhankaluuksiin. Nepsy-lasten ja heidän perheidensä on vaikeaa saada oikeanlaista tukea.

Tuen puutteen vuoksi ongelmat usein jatkuvat ja pahenevat. Se johtaa siihen, että lapsia saatetaan huostaanottaa, vaikka se on usein aivan liian raskas tukimuoto. Sen lisäksi se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisevä apu.

Näin on käynyt Hansin ja hänen perheelleen.

Tässä jutussa kerrotaan, kuinka paljon rahaa Hansin huostaanotto lastensuojelulaitokseen maksaa.

Kouluhaluttomuudesta syytettiin kotia

Hansin ongelmat koulun kanssa alkoivat jo ensimmäisellä luokalla. Vilkas poika ajautui jatkuvasti hankaluuksiin, joista seurasi puhutteluja. Hansin ylivilkkaus muuttui ajan myötä Minna-äidin mielestä jonkinlaiseksi mielen jumiutumiseksi tai apatiaksi.

Hans sai adhd-diagnoosinsa neljännellä luokalla lastenpsykiatrisella poliklinikalla. Viidennellä luokalla hän pääsi pienryhmään. Siitä huolimatta alkoi toistuva lintsailu. Koulutehtävät jäivät tekemättä.

– Hansilta ei vaadittu koulussa mitään, riitti että hän kävi muutaman kerran viikossa istumassa jonkun tunnin, Minna kertoo.

Hans ei osannut itse sanoittaa, miksi ei viihtynyt koulussa. Minnan mielestä Hans oli vakavasti masentunut ja olisi tarvinnut terapiaa ja erityistä tukea vaativan oppilaan koulupaikan. Sellaista ei löytynyt. Minnasta alkoi tuntua väärältä pakottaa poikaa paikkaan, jossa hänellä on paha olla.

Minna kotinsa keittiössä.
Minna-äiti haki Hansille apua, kun pojan koulunkäynti takkuili. Avun antamisen sijaan lapsi otettiin huostaan, mikä Minnan mielestä on aivan väärä toimenpide. Kuva: Hannu Kettunen

Lastensuojelu puuttui Hansin tilanteeseen.

– Masennusta ei tutkittu vaan syytettiin kotioloja, Minna kertoo.

Hansin kahdeksannen luokan joululoman lähestyessä Minna sai yllättäen tiedon, että Hans otetaan huostaan.

– Joko suostut sijoitukseen, tai se tehdään kiireellisenä, Minna kertoo sosiaalityöntekijän sanoneen pari viikkoa ennen joulua.

Minna koki, että hänen oli pakko suostua.

– Pelkäsin, jos en anna lastani pois, emme saa jatkossakaan tukea. Minulle luvattiin, että koulun sujuessa lapsi pääsee heti kotiin, Minna sanoo.

Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Hans on nyt asunut yli kaksi vuotta laitoksessa. Hänen ainoa ongelmansa oli siis koulunkäyntihaluttomuus. Koti oli turvallinen ja hyvä.

Lastensuojelulain pitäisi taata, että perhe yhdistetään mahdollisimman nopeasti eli heti, kun kotiolot sen sallivat.

Hansin huostaanoton hinta yli 100 000 euroa vuodessa

Hansin lastenkodissa yksi vuorokausi maksaa 344 euroa. Laitos saa saman maksun myös niistä viikonlopun päivistä, jotka Hans viettää kotona.

– Vuosikustannus Aavankivestä on tuolla hinnalla 125 560 euroa per lapsi. Summalla saataisiin palkattua lapselle tai nuorelle kokoaikainen oma koulunkäyntiavustaja kouluun ja kaksi perhetyöntekijää kotiin lapsen ja vanhemman arkea tukemaan, erityisasantuntija Aila Puustinen-Korhonen, hyvinvointialueiden sote-työstä tukevasta Hyvil Oy:stä laskee.

Myös Hansin loma-ajasta laitos saa täyden korvauksen - kunhan loma ei veny yli 14 päivän.

Kahden lomaviikon jälkeen laitoksen lapsesta saama korvaus laskee puoleen sopimushinnasta. Hans on saanut lomailla Aavankivestä maksimissaan kaksi viikkoa kerrallaan.

Lyhyiden kesälomapätkien vuoksi Hans ei voinut Minnan mukaan edes ottaa vastaan Helsingistä eli kotipaikkakunnalta kesätyöpaikkaa.

– Sosiaalityöntekijä perusteli kahden viikon kotilomaa sillä, että 14 päivän jälkeen on hyvä palata laitokseen, jonka arki on strukturoidumpaa. Minusta tuntuu, että lapsellani tehdään bisnestä eikä ajatella hänen etuaan, Minna sanoo

Hans huoneessaan lastensuojelulaitoksessa.
Hans harrastaa intohimoisesti tietokoneita. Hänen huoneensa lastenkodissa on täynnä tekniikkaa. Kuva: Petri Krook / Yle

Helsingin lastensuojelun sosiaalityön aluepäällikkö Saara Keränen vakuuttaa, että kesäloman ajasta sovitaan yksilöllisesti asiakassuunnitelmissa.

– Sopimisessa otetaan huomioon lapsen ja hänen läheistensä toiveet ja tilanne, lapsen tarpeet sekä sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen.

Asiantuntijat pitävät yksityisten lastensuojelulaitosten kohoavia hintoja huolestuttavana ilmiönä. Yli 1000 euron vuorokausihinta ei ole harvinaisuus.

Lastensuojelulaitokset ovat nykyisin valtaosin yksityisiä yrityksiä. Esimerkiksi Helsingin vuoden 2022 lastensuojelun laitospalvelun ostot yksityiseltä sektorilta olivat 40,5 miljoonaa euroa ja julkiselta puolelta vain 5,5 miljoonaa euroa.

Nepsyille vaikea saada apua

Minna kokee, että hänen lapsestaan on tullut lastensuojelubisneksen pelinappula. Viimeiset kaksi vuotta Hans on asunut viikot Turengissa Aavankiven asuinyksikössa. Joka toisen viikonlopun hän yleensä viettää kotona äidin ja siskon luona. Turengissa Hans käy kaupungin ylläpitämää koulua, jossa on tarjolla erityisopetusta.

Kouluihin tuntuu olevan vaikea saada toimivia ratkaisuja nepsy-lapsille. Lastensuojelu tulee hätiin, kun muualta apua ei saa.

Lastensuojelun ratkaisut saattavat kuitenkin vaikuttavat vanhemmuuteen. Osa vanhemmista kokee, että riittäviä toimenpiteitä olisivat esimerkiksi kuntoutus, terapia tai kouluun saatava tuki.

Minna kokee tulleensa syyllistetyksi ja nähdyksi äitinä, jolla on suuria ongelmia. Hän harkitsi aikansa sitä, että yrittäisi saada Hansin huostaanoton purettua.

Poika on kuitenkin kasvanut laitoksessa jo 17-vuotiaaksi. Vastikään sosiaalihuolto totesi, ettei Hansin kotiutumisella ole esteitä sitten kun peruskoulu on suoritettu.

Kaikesta huolimatta Minna on tyytyväinen siitä, että Hansin koulunkäynti Turengissa sujuu. Hän uskoo, että Hans saa peruskoulun suoritettua hyvin arvosanoin.

– Tästä olen aidosti ylpeä ja iloinen.

Korjattu 11.4.2024 kello 13:34: termi huostaanotto, kun on tarkoitettu sijoitusta. Lisätty lause: Sosiaaliviranomainen on päättää kotilomien pituudesta.

Korjattu 11.4.2024 kello 16:00: Lisätty tieto, kuinka paljon laitos menettää rahaa yli kahden viikon mittaisista lomista.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta 11.4.2024 kello 23.00 saakka.