Soteuudistus teki kuntien valtionosuusjärjestelmästä epäoikeudenmukaisen. Yksi esimerkki siitä on Manner-Suomen toiseksi pienin kunta Luhanka.
Kunta ei juuri tuota palveluita, mutta silti se saa enemmän rahaa asukasta kohden kuin esimerkiksi Keski-Suomen maakunnan keskuskaupunki Jyväskylä.
Valtion avokätisyydestä huolimatta kunnan tulot eivät riitä kattamaan menoja. Luhangan pitää säästää vuosittain neljännesmiljoona, ja se tarkoittaa, että palveluihin tehdään pysyviä leikkauksia.
Kunnanjohtaja Tuomo Kärnän mukaan Luhangan taloustilanne on vielä kohtalainen, mutta kuntatalouden suunta on huolestuttava.
– Kuntien koko rahoitusmalli on tällä hetkellä kohtalaisen isossa murroksessa, minkä vuoksi meidän on pakko tehdä muutoksia etupainotteisesti, Kärnä sanoo.
Pieni määrä palveluita, avokätisesti rahoitusta
Luhangassa on noin 700 asukasta. Kunta on päättänyt aloittaa koko kunnan henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat osa talouden tasapainottamista. Vuosittaisten säästöjen tarve on noin 250 000 euroa.
Luhangan tilanne on erikoinen, sillä se saa nyt valtionosuuksia suhteessa enemmän kuin mitä se tuottaa palveluita.
Kunnanjohtajan mukaan tämä johtuu virheestä valtionosuusjärjestelmässä.
Soteuudistuksen tasauseristä halutaan eroon
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta sanoo, että kuntien valtionosuusjärjestelmä meni soteuudistuksessa ikään kuin rikki. Kunnille maksetaan tällä hetkellä valtionosuuksissa tasauseriä, jotka perustuvat kuntien sotemenoihin ennen uudistusta.
Viime syksynä hallitus käynnisti kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistuksen. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on päästä eroon soten tasauseristä, sillä ne perustuvat menneeseen.
– Se on vaikeaa, koska niiden vaikutus on muillekin kuin Luhangalle tosi iso, Lehtonen sanoo.
Osa kuntien rahoista perustuu nyt palveluihin, joita ne eivät enää tuota. Samalla tasauserät pienentävät 164 kunnan peruspalveluiden valtionosuuksia eli käytännössä etenkin opetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta.
Lehtosen mukaan Luhanka on ääriesimerkki: kunta saa tänä vuonna noin 800 000 euroa valtionosuutta, josta peräti 93 prosenttia on soten tasauserää.
– On uudistuksen lopputulos mikä tahansa, se tuskin muuttaa Luhangan rahoitusta nykyistä parempaan suuntaan, sanoo kunnanjohtaja Tuomo Kärnä.
Tavoitteena on, että valtionosuusjärjestelmän uudistus olisi voimassa vuoden 2026 alusta.