– Uskotteko te aaveisiin Suomessa?
Kevin Chen aloittaa haastattelun suoralla kysymyksellä. Kysymys olisi vähän kummallinen, ellei olisi lukenut hänen romaaniaan Aavekaupunki (suom. Rauno Sainio), joka vilisee aaveita.
– Taiwanissa aaveet lävistävät jokapäiväisen elämän, Chen sanoo.
Taiwan on viime vuosina noussut taas kansainvälisen politiikan keskiöön Kiinan ja Yhdysvaltojen kiistellessä sen kohtalosta.
Romaanissa kummittelee haamuja, joilla on yhteys maan historiaan. Ei ihme, että Kevin Chenin romaania on käännetty ja luettu ympäri maailman.
Aavekaupungin kuvaamassa Taiwanissa kummitukset ovat olennainen osa todellisuutta. Romaanin tapahtumat sijoittuvat kuukalenterin seitsemännelle kuukaudelle, joka on Taiwanissa omistettu aaveille.
Aaveet osana elämää
– Taiwanin aavekulttuuri on hyvin värikäs! Kaikki yhteiskunnat käyvät läpi prosessin jossa luovutaan taikauskosta ja kuljetaan tieteen avulla kohti rationaalisempaa ajattelutapaa. Mutta en usko, että Taiwan on käynyt sitä vaihetta läpi, Kevin Chen pohtii.
Aavekaupungissa Taiwanin historian väkivaltaisuus ja yksittäisen perheen traumat yhdistyvät tarinoiden kudokseksi. Romaani kertoo seitsenlapsisesta perheestä, jonka kaikilla jäsenillä on suuria ongelmia. Perheenjäsenet samanaikaisesti tukevat ja riivaavat toisiaan. Myös kuolleet perheenjäsenet ovat läsnä draamassa.
Taiwanin merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon romaanillaan voittanut Kevin Chen on asunut kaksikymmentä vuotta Berliinissä, mutta Taiwanin aaveet elävät hänen mielessään silti.
– Ovatko aaveet jotain, jotka kummittelevat vain sinulle? Vai liittyvätkö ne perheeseesi, kasvatukseesi, taustaasi, maahasi? Aaveet ovat kaikkea tätä.
Haamut ovat kuolleiden ihmisten henkiä, mutta ne toimivat romaanissa myös kollektiivisena muistina. ”Salaisuuksia pursuava muisti on minun kasvualustani. Salaisuudet ovat kätkettyjä, peiteltyjä, pahoja, mätiä, likaisia”, eräs romaanin aave kertoo.
Saari, jota ei ole olemassa
Aavekaupungissa aaveet liittyvät vahvasti Taiwanin omaan traumaattiseen historiaan ja kollektiiviseen alitajuntaan. Taiwan oli 1800-luvun lopulta alkaen Japanin siirtomaa. Toisen maailmansodan jälkeen saari palautettiin Kiinalle, jossa syttyi sisällissota. Sisällissodan seurauksena tasavaltalainen Kuomintang-puolue pakeni Taiwaniin ja alkoi hallita sitä.
– Tapahtui monenlaisia verisiä asioita. Historian aaveet kummittelevat vieläkin ja halusin sisällyttää tämän myös romaaniini, Chen sanoo.
Nykyään Taiwanissa on monipuoluejärjestelmä ja demokratiakehitys on pitkällä verrattuna moniin naapurimaihin - esimerkiksi Kiinaan. Taiwan on kuitenkin kulkenut pitkän matkan yksipuoluediktatuurista nykyiseen tilanteeseen.
Taiwan on virallisesti osa Kiinaa, mutta silti käytännössä itsenäinen. Aavekaupunki-romaani luo kuvaa Taiwanista, jossa itsessään on jotain aavemaista. Kun kirjan päähenkilö palaa kotikyläänsä Euroopasta, hän ajattelee: ”Hän oli palannut Taiwaniin, saarelle, jota ei ollut olemassa.”
Aavekaupungissa Taiwanin totalitaarinen ja väkivaltainen menneisyys näkyy ennen kaikkea patriarkaatin ylivaltana. Kirja on täynnä inhottavia äijiä.
– Kirjailijana en voi välttää tätä aihetta, koska järjestelmä vain on niin täynnä kusipäisiä miehiä, Chen sanoo.
Patriarkaatin varjot
Kevin Chenin Aavekaupunki-romaani kertoo myös millaista on kasvaa homoseksuaalina Taiwanissa, joka on yhtäältä yksi Itä-Aasian vapaamielisimmistä maista ja toisaalta äärimmäisen konservatiivinen.
Taiwanilaisessa yhteiskunnassa poikia arvostetaan, mutta tytöt ovat usein ei-toivottuja. Homoseksuaalina Kevin Chenistä tuli romaaninsa päähenkilön tavoin perheessään ei-toivottu lapsi.
– Homona minusta tuli yksi perheeni tyttäristä, Chen sanoo ja naurahtaa.
Chen on itse kasvanut hieman samanlaisessa perheessä kuin Aavekaupunki-romaanin päähenkilö. Sekä todellisen että fiktiivisen perheen vanhemmat tuskailevat, kun perheeseen syntyy ainoastaan tyttöjä. Patriarkaalinen yhteiskunta ajaa tytöt marginaaliin heti syntymässä.
Kun romaanin poika matkustaa Euroopasta isänsä hautajaisiinsa, pojan äiti toteaa: ”Sinä tulit ihan suotta. Sinua ei lasketa pojaksi.”
– Ei ollut helppo kasvaa homomieheksi hyvin konservatiivisessa yhteiskunnassa. Minua kiusattiin paljon, Chen muistelee.
Kevin Chenin mukaan Taiwan on kuitenkin muuttunut paljon viime vuosikymmeninä.
– Pääministerimme oli nainen, mikä on vieläkin aika harvinaista Aasiassa. Taiwan myös laillisti samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliitot ensimmäisenä koko Aasiassa, Chen sanoo.
Kun Taiwan vuonna 2019 laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot, Kevin Chen odotti dominoiden alkavan kaatua muissakin Itä-Aasian maissa. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja seksuaalivähemmistöjen asema on yhä tukala monissa naapurimaissa.
– Se tekee minut surulliseksi.
Miehityksen mahdollisuus
Taiwan on viime vuosina ollut paljon otsikoissa. Kiina haluaisi palauttaa saarivaltion omaan hallintaansa ja kansainvälisessä lehdistössä on väläytelty jopa sodan mahdollisuutta.
Kevin Chen on tottunut vastaamaan kysymyksiin pienen maansa merkityksestä, mutta on silti vastauksissaaan varovainen.
– Yritän säännöstellä päivittäistä Taiwania koskevien uutisten annostani, Chen sanoo.
Uutisia on säännösteltävä, koska Chen sanoo pelkäävänsä mahdollista sotaa joka päivä.
– Valehtelisin, jos sanoisin, etten pelkäisi Kiinan hyökkäystä. Yksi suurimmista peloistani on jos näkisin saman tapahtuvan kuin Ukrainassa, Chen sanoo.
Miltä Taiwanin tilanne ja asema sitten näyttävät Euroopasta käsin? Kysymys on Berliinissä asuvalle kirjailijalle Kevin Chenille hankala.
Euroopan valtiot kannattavat niin sanottua yhden Kiinan politiikkaa ja vain harvalla valtiolla on diplomaattiset suhteet Taiwaniin. Yhden Kiinan politiikka tarkoittaa sitä, että ainoastaan kommunistisen puolueen hallitsema Kiinan kansantasavalta tunnustetaan Kiinan valtioksi. Taiwan nähdään osana Kiinaa, mutta silti lännessä tuetaan Taiwanin demokratiapyrkimyksiä, taloutta ja tosiasiallista itsenäisyyttä.
– Näen ympärilläni paljon tekopyhyyttä. Euroopassa kannatetaan demokratiaa, mutta Taiwanin kohdalla demokratian kannattaminen ei ole ehdotonta, Chen sanoo.
***
Kevin Chen on vieraana Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelmassa maanantaina 15.4. kello 19.00 TV1:llä. Hän esiintyy myös Helsinki Lit -festivaaleilla toukokuun lopulla.