Seisomme Stadin ammattiopiston luokkahuoneessa numero 430. Täällä opiskelijat, joista valtaosa on alle parikymppisiä, suorittavat tekstiili- ja muotialan perustutkintoa. Ompelukoneet jylisevät viereisessä huoneessa.
Yksi opiskelijoista on 33-vuotias Mert Otsamo. Se on vähän hassua, koska hän on yksi Suomen tunnetuimmista ja menestyneimmistä muotisuunnittelijoista. Mihin hän tarvitsee tutkintoa?
– Suomessa rakastetaan papereita, Otsamo sanoo ja virnistää.
Huippu-ura ilman tutkintoa
Mert Otsamo tuli tunnetuksi Muodin huipulle -ohjelmasta syksyllä 2009. Hän sijoittui muotisuunnittelijoiden kilparealityssa kolmanneksi. Se oli kova saavutus 19-vuotiaalta oululaiselta, jolla ei ollut kuin vuosi opintoja takana.
Kisan voitti vähän vanhempi ja kokeneempi Katri Niskanen.
Töitä riitti realitytähdelle, joten ammattiopinnot Raahessa jäivät kesken. Otsamo muutti Helsinkiin, hankki työhuoneen keskustasta ja alkoi stailata julkkiksia. Ensimmäinen mallisto syntyi toukokuussa 2010.
– Mulle oli silloin selkeää, että en enää Raaheen mene. Olin jo tosi vahvasti täällä Helsingissä, Otsamo kertoo.
Viimeiset liki 15 vuotta hän on suunnitellut laurabirnien ja kristakososten gaalapukuja sekä vesaloiden ja annapuiden esiintymisasuja. Otsamon vaatteita on nähty vaatekauppojen hyllyillä, Tallink Siljan messuhenkilökunnan yllä ja Tero Saarinen Companyn tanssiesityksessä.
Kun googlaa ”Mert Otsamo Yle”, hakutuloksista neljä ensimmäistä koskevat itsenäisyyspäivän juhlan asutilauksia. Viime vuonna asuja syntyi linnan juhliin peräti 12.
Tänä keväänä Otsamo on esiintynyt tuomarina Muodin huipulle -ohjelman uudella tuotantokaudella.
Kaiken tämän hän on saavuttanut ilman tutkintoa. Ja silti maaliskuussa hän kertoi Instagramissa palanneensa koulun penkille.
Videolla Mert Otsamo kertoo, millaista on tehdä ammattitutkintoa kun oma osaaminen ylittää kurssien vaatimukset.
”Suomessa rakastetaan sääntöjä”
Mitä Mert Otsamon kaltainen ammattilainen tekee ammattitutkinnolla? Suomessa ei mitään. Hän osaa opetettavat asiat, eikä yksikään asiakas kysy papereiden perään. Tv-ohjelma osoitti hänen kykynsä.
– Olen pärjännyt tosi hyvin ilman opintoja. Intohimolla ja tiedonjanolla pääsee tosi pitkälle. Mulla on myös ollut tosi hyviä mentoreita ja henkilöitä, jotka ovat opettaneet mua matkan varrella, Otsamo selittää.
Silti hän kokee, että Suomessa tuijotetaan liikaa papereita.
– Suomi on maa missä rakastetaan raameja ja sääntöjä. Se on tosi hyvä, se antaa meille yhteiskuntana vakaan ja turvallisen paikan luoda ja olla, Otsamo sanoo.
– Mutta samaan aikaan se hidastaa meitä. Koen, että on hyvä myös pystyä näkemään ohi sen mikä on mustana valkoisella. Huippututkinto ei aina takaa, että olet lahjakas, hyvä tai innokas.
Joitain käytännön hyötyjä Otsamollekin papereista on. Maailmalta voi sen turvin hakea lisäoppia töiden tai opintojen kautta. Pariisin, Lontoon tai Antwerpenin huippukouluissa hän voisi syventyä johonkin vaatesuunnittelun osa-alueeseen, esimerkiksi 3D-tulostamiseen tai siihen miten digitaalisuus vaikuttaa muotiin.
– Mun osaaminen on tosi vahvasti ateljeetyössä. Periaatteessa melkein minkälainen tahansa mittatilaustyö onnistuu. Mutta jos mennään syvemmälle mallistojen rakentamiseen, erilaisten materiaalien kehittämiseen ja näiden osa-alueiden yhdistämiseen muotiin, niin niissä asioissa voisin hyötyä yliopistosta.
Ja tietenkin maailmalta voisi saada paljon uusia kontakteja ja kansainvälisen yhteisön.
Nyt ei olla kuitenkaan Pariisissa vaan Merihakaan 1970-luvulla rakennetun kerrostalon kelmeästi valaistussa luokkahuoneessa. Käytävillä hiipii 17-vuotiaita lökäpöksyjä ja ruokalassa tarjoillaan lohilasagnettea.
Asetelma on vähintäänkin erikoinen. Kokomustiin ja koruilla tuunattuun lippikseen pukeutunut Otsamo on ihan liian taitava tänne.
Opettajat oppivat Otsamolta
Otsamo tutkailee uteliaana luokkahuoneen perällä seisovia ompelukoneita. Hänen ateljeessaan on samanlaiset, paitsi ettei niissä ole hienoja digitaalinäyttöjä.
Raahessa opiskellessaan Otsamo oli aina viimeisenä valmis.
– Olin niin tarkka jokaisesta ompeleesta. Mutta opettajat sanoi, että koulussa saa olla hidas. Myöhemmin voi nopeuttaa tahtia.
Stadin ammattiopistosta hän valmistuu parissa vuodessa. Otsamo suorittaa opintonsa kokonaan työnäytteillä ja tenttimällä. Käytännössä se tarkoittaa esseiden kirjoittamista tai sitä, että opettajat käyvät hänen työhuoneellaan tutustumassa hänen tekemisiinsä.
– Meillä on ollut juuri kurssi mittatilaustöistä ja erikoismateriaaleista. Kaiken mikä liittyy ammattitekniikkaan olen pystynyt suorittamaan näytöillä, koska, no, teen työkseni mittatilauspukuja erikoismateriaaleista.
Välillä Otsamo käy koululla luennoimassa. Opiskelijat kyselevät häneltä neuvoja käsityöhön ja uran rakentamiseen. Otsamon ateljeessa on ollut paljon työharjoittelijoita juuri tästä koulusta. Haastattelun jälkeen hänellä on mentoritapaaminen yhden opiskelijan kanssa.
Kysymyksiä tulee myös opettajilta. Joillain osa-alueilla Otsamo osaa heitä enemmän.
– Monesti he ovat todella innoissaan ja haluaisivat oppia. Se tuntuu hassulta, mutta se on myös tosi hellyttävää.