Hevosten hyvinvoinnin määrittämiseen ei ole Suomessa ollut tarjolla standardoitua, tutkimukseen perustuvaa mittaristoa.
Nyt sellainen on kehitetty kolmen vuoden EU-hankkeena Keski-Pohjanmaan Ammattiopiston johdolla.
– Viime vuosina on tullut paljon uutta Suomen oloihin soveltuvaa tutkimustietoa, siksi tämän aika on nyt, sanoo toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari Kpedu Kaustiselta.
Mittariston avulla selvitetään lajityypillisen käyttäytymisen näkökulmasta hevosen hyvää ravitsemusta, hyviä pito-olosuhteita, hyvää terveyttä ja hevosen normaalia käyttäytymistä.
Veden virtausvauhdillakin on merkitystä
Laki keskittyy minimivaatimuksiin esimerkiksi eläinten käytettävissä olevista tiloista, ruokailukerroista ja ulkoilumahdollisuuksista.
Lajityypillisessä testauksessa puolestaan ei lasketa karsinan neliöitä, vaan muun muassa sitä, pääseekö hevonen koskettamaan lajitoveria.
Jos hevonen saisi päättää, se käyttäisi suurimman osan hereilläolostaan lajitovereiden kanssa hitaasti pää alhaalla käveleskellen ja syötävää etsien. Luontainen käyttäytyminen edistää myös sen selän terveyttä.
– Hevosella pitää olla tarjolla vettä, mutta lajikohtainen tutkimus osoittaa, että se juo mieluiten, jos veden virtaus on kahdeksan litraa minuutissa. Myös kupin värillä ja muodolla on merkitystä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marjo Kaivolahti-Koukkari.
Luotettava kipuilme
Kaustisella hevostalouden perustutkintoa ensimmäistä vuotta opiskelevat Anniina Pudas ja Silvia Hautakoski testaavat jo mittaristolla hevosten suututkimusta ja sosiaalista käyttäytymistä. Koko mittariston pilotointi aloitetaan ensi syksynä.
Hevosilla on tarve olla kosketusyhteydessä lajitovereiden kanssa. Se ei välttämättä talleilla toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.
– Olen seurannut tarhassa, onko hevosella näköyhteys muihin, ja onko sillä mahdollisuutta rapsutella muita, Anniina Pudas kertoo.
Hän tarkkailee myös, miten hevonen reagoi, kun ihminen avaa karsinan oven; jos se tulee heti luokse uteliaasti ja rauhallisesti, ei yleensä ole syytä huolestua. Jos ei, käytös voi viestiä epämukavuudesta kuten kivusta.
Kivusta voi kieliä myös ilme. Silloin muun muassa suun ja sierainten ympärillä olevat pienet lihakset kiristyvät ja silmän yläpuolella oleva kuoppa korostuu. Korvat ovat joko taaksepäin tai sojottavat eri suuntiin.
Tutkimusten mukaan kipuilme on luotettava merkki hevosen kokemasta epämukavuudesta, koska se ei voi olla opittua käyttäytymistä.
Silvia Hautakoski tekee kuukausittain hoitohevosille mittariston mukaisia suutarkastuksia.
– Otsalampulla katsotaan suuhun, onko haavoja, mustelmia tai muita jälkiä. Ei ole vielä ainakaan ollut ja se on hyvä uutinen, hän toteaa.
Suuvammat ovat tutkimuksen mukaan yleisiä erityisesti urheiluhevosilla kuten ravihevosilla ja kenttäratsuilla.
Läpinäkyvyyttä koko hevosalalle
Hevosten hyvinvoinnin mittaristosta halutaan talleille omavalvontatyökalu, ja sen käytön myötä läpinäkyvyyttä koko alalle.
Lukuisat kohut hevosten kaltoinkohtelusta ovat murentaneet yleistä luottamusta ja herättäneet huolta siitä, voivatko hevoset hyvin työssään ravureina tai ratsuina.
Kaivolahti-Koukkarin mielestä hevosalan pitää kehittyä samansuuntaisesti hyvinvointitutkimusten tuottaman tiedon kanssa.
Sisäiset tarkastukset ja riippumattomat ulkoiset auditoinnit ovat ovat alalla uusi asia.
– Uusi tieto ei vie aiempaa osaamista keneltäkään hevosalan ammatilaiselta pois, vaan sen päälle voi rakentaa uutta ymmärrystä ja osaamista hevosten hyvinvoinnista, Kaivolahti-Koukkari korostaa.
Mittariston käyttö on kuitenkin vapaaehtoista.
– Lain vaatiman minimitason kautta ylläpidetään alan kansallista tasoa. Sen sisällä on mahdollista erottua vapaaehtoisten järjestelmien kautta, toteaa eläinten hyvinvoinnin mittaamisen asiantuntija Essi Wallenius Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin-hankkeesta.
Hevosen hyvinvointi-mittariston pohjana on eurooppalaisen tutkijaverkoston luoma Welfare Quality eli eläinperäisen hyvinvoinnin mittausjärjestelmä tuotantoeläimille.
Yhteistyökumppaneina projektissa ovat myös Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeenlinnasta, Harjun oppimiskeskus Virolahdelta, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto.
Korjaus 25.4. vaihdettu ravi- ja kenttäratsuilla muotoon ravihevosilla ja kenttäratsuilla.