Hallitus on juuri tehnyt kehysriihessään noin kolmen miljardin euron uudet sopeutukset sekä veroja kiristämällä että leikkaamalla. Jo viime vuonna hallitusohjelmassa päätettiin kuuden miljardin sopeutustoimista. Yhteensä päätöksiä on hallituksen mukaan siis yhdeksän miljardin euron edestä.
Kuusi plus kolme ei kuitenkaan ole yhdeksän, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Hänen mukaansa hallitusohjelman kuudesta miljardista ehti sulaa pari miljardia pois jo ennen kehysriihen uusia toimia.
– Hallitusohjelmassa oli kuuden miljardin sopeutuspaketin lisäksi investointiohjelma, joka lisää julkista alijäämää miljardilla vuodessa. Sen lisäksi alun perin ajatellut sote-säästöt eivät tule kyllä toteutumaan, Lahtinen sanoo.
Hyvinvointialueiden kustannuskasvusta haettiin alun perin 900 miljoonan säästöä. Neljän miljardin investointiohjelma on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuutta myymällä, mutta se lisää silti julkisen talouden alijäämää.
Lahtisen mukaan myös kehysriihen kolmen miljardin säästöihin sisältyy epävarmuuksia. Erityisesti Lahtinen pitää epävarmana hanketta karsia kuntien ja valtion tehtävistä yhteensä 250 miljoonaa euroa jo ensi vuodeksi.
– Sitä on yritetty monta kertaa aiemminkin ja korkeintaan on päästy puolitiehen.
PTT:n Markus Lahtisen mukaan hallituksen toimien aidot sopeutusvaikutukset ovat yhdeksän miljardin sijaan toistaiseksi noin 6,5–7 miljardia. Hän toteaa, että sekin on huomattavan suuri ja poikkeuksellinen sopeutusmäärä yhdellä hallituskaudella.
Ennen PTT:n johtoon siirtymistään Lahtinen on toiminut edellisten hallitusten keskustaministereiden talouspoliittisena erityisavustajana.
Yltääkö hallitus talouspoliittisiin tavoitteisiinsa?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti jakaa käsityksen hallitusohjelman kuuden miljardin sopeutustoimien epävarmuuksista.
Sopeutuksen tehoa syövät paitsi hyvinvointialueiden yllättävän suuret alijäämät ja hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelma, myös työllisyyden kasvuun perustuvat säästöoletukset.
– Hallitus laskee, että työllisyys paranee sen seurauksena, että sosiaaliturvaetuuksia leikattiin. Tällaiset arviot ja laskelmat sisältävät paljon epävarmuutta. Sieltä odotetaan jopa kahden miljardin säästöjä, Puonti toteaa.
Puonti korostaa kuitenkin, että sopeutuksen miljardisummaa tärkeämpää on se, yltääkö hallitus toimillaan talouspoliittisiin tavoitteisiinsa.
Niitä ovat lyhyellä tähtäimellä EU:n alijäämämenettelyn välttäminen ja pidemmällä aikavälillä velkaantumisen kasvun pysäyttäminen. Hallitus pyrkii painamaan julkisen talouden alijäämän korkeintaan yhteen prosenttiin BKT:sta vuonna 2027.
Etlan Päivi Puonti sanoo, että EU:n alijäämämenettely todennäköisesti vältetään. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen ja julkisen talouden alijäämän kutistaminen ovat kuitenkin epävarmalla pohjalla.
– Se todella kyllä edellyttää sitä, että kaikki nämä 9 miljardia säästöinä toteutuu, jotta nämä hallituksen tavoitteet toteutuisivat.
On epävarmaa, riittääkö vyönkiristys vieläkään
PTT:n Markus Lahtinen katsoo, että hallituksella on edelleen mahdollisuus yltää tavoitteisiinsa, mutta asiaa on mahdotonta ennakoida. Nopeat kiristykset esimerkiksi arvonlisäveroon ovat myös riski talouskasvulle.
– Tällaista lupausta ei voi antaa, että niihin tavoitteisiin päästäisiin. Meidän toimintaympäristömme on hyvin arvaamaton.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutteli kehysriihen jälkeen, että hallituksen sopeutustoimet on nyt nähty. Tosin hänkin tarkensi, että lisätoimia ei tarvita, ellei mitään uutta ja yllättävää Suomen talouteen vaikuttavaa tapahdu.
Etlan Päivi Puonti toteaa, että tulevaisuuden näkymä alijäämien kehitykseen kirkastuu hieman, kun hallituksen uusien toimien täsmälliset vaikutukset on laskettu ja julkiset talouden suunnitelma julkaistaan.
PTT:n Markus Lahtinen sanoo, että mahdollista lisäsopeutuksen tarvetta ei vielä tiedä kukaan. Joka tapauksessa näkökulmaa olisi hänen mukaansa syytä vaihtaa.
– Leikkausten ja veronkorotusten kautta me emme lopulta pääse maaliin. Entistä enemmän pitää painopistettä siirtää talouskasvua tukeviin toimenpiteisiin.