BRNO/PRAHA, TŠEKKI Punaiset traktorit vyöryvät ulos tehtaan porteista.
Zetorin käyntiääni on tasainen – jotain pärinän ja hurinan väliltä – ja se täyttää koko lastauspihan.
Nyt ollaan Zetorin tehtailla Tšekin Brnossa, runsaan parin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunki Prahasta.
Pihassa liehuvat Tšekin ja Euroopan unionin liput.
– EU-jäsenyys on meille elintärkeää. Helppo pääsy yhteismarkkinoille on mahdollistanut, että voimme keskittyä Eurooppaan, sanoo Zetorin toimitusjohtaja Robert Harman.
Tänä keväänä tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun Tšekki yhdessä yhdeksän muun maan kanssa tuli EU:n jäseneksi. Kyse oli unionin historian suurimmasta laajentumisesta.
Myös maineikkaalle traktorivalmistajalle Zetorille EU-jäsenyys oli käännekohta.
Neuvostoliiton romahtamisesta alkanut myllerrysten aika päättyi, ja Euroopan markkinat alkoivat vetää.
– Vielä kun Tšekki ottaisi euron valuutaksi, niin asiat olisivat hyvin. Se helpottaisi liiketoiminnan suunnittelua, tuumii Harman.
Tämä saattaa jäädä haaveeksi. Tšekeistä yli 70 prosenttia vastustaa maa liittymistä euroalueeseen.
Eikä kyse ole ainoastaan valuutasta. Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan vain joka kolmas tšekki suhtautuu EU:hun myönteisesti.
Tšekit vierastavat unionia jopa enemmän kuin puolalaiset tai unkarilaiset, jotka ovat viime vuosina olleet napit vastakkain Brysselin kanssa.
Mistä asenne oikein kumpuaa?
Eikö liittyminen unioniin ole nostanut tavallisten tšekkien elintasoa?
Pääsy yhteismarkkinoille antoi potkua tšekkiläisille yrityksille, mutta vaikeampi on todistaa, että viennin kasvu johtuu ainoastaan EU-jäsenyydestä.
Julkisella puolella vertailu on niin ikään konstikasta.
Komission omissa tutkimuksissa Tšekin EU-jäsenyyden on arvioitu kasvattaneen maan bruttokansantuotetta kaikkinensa noin 1,5–2 prosenttia, joskaan yksimielisyyttä ei tästäkään ole.
Yksi suoraviivainen tapa punnita jäsenyyden hyötyjä on katsella rahaliikenteen, eli jäsenmaksujen ja tukien, suuntaa Brysselin ja Prahan välillä.
Tšekki on ollut tukevasti saamapuolella koko jäsenyytensä ajan. Viime vuonna maa nettosi EU:lta vajaat kolme miljardia euroa.
Pienen pieni murunen näistä miljardeista päätyi maanviljelijä Pavel Prochazkan tilille.
Vehnätilaa Horovicen kylässä pyörittävä Prochazka sai vajaan 8 000 euron arvosta maataloustukea viime vuonna.
Zetoriinsa nojaava Prochazka sanoo, ettei hän suinkaan vastusta EU:ta, mutta unionilla on hänestä paljon petrattavaa.
– EU:n tulisi taata, ettei Ukrainassa tuotettu vilja jää Euroopan markkinoille. Unioni voisi varmistaa, että se menee perille kauemmaksikin, Prochazka miettii.
Maanviljelijöillä on työnsä puolesta suhde unioniin.
Palkansaajille EU on Tšekissä etäisempi asia.
Prahan laitamilla asuva psykoterapeutti Karolina Borecka kertoo kotinsa keittiössä, ettei seuraa EU-politiikkaa juuri lainkaan.
– En edes tiennyt, että tämmöisissä vaaleissa voi äänestää! Lähestyvät eurovaalit eivät ole näkyneet oikein mitenkään, Borecka sanoo.
Boreckan kodin ikkunasta aukeaa kaunis, katulyhtyjen valaisema näköala rauhalliselle diplomaattialueelle.
Suomessa hänen kaltaisensa korkeasti koulutettu ja hyvin toimeentuleva ihminen todennäköisesti kertoisi äänestävänsä kesäkuun eurovaaleissa.
Entä voiko Borecka nimetä jonkun Tšekin nykyisen europarlamentaarikon? Terapeutin otsa kurtistuu.
– Kyllä minä nyt yhden… yhden muistan… mutta kun olen unohtanut nimen! Borecka pinnistelee, kunnes pyrskähtää nauruun.
Karolina Borecka oli 26-vuotias, kun Tšekki liittyi Euroopan unioniin.
Tuolloin hän ja hänen ystävänsä olivat vahvasti EU-myönteisiä.
Tšekki palaa Eurooppaan, oli tunnettu slogan. Odotukset olivat korkealla.
20 EU-vuoden aikana Tšekin talous on kasvanut huimasti.
Maan kokonaistuotanto asukasta kohden on jo lähes samalla tasolla Italian kanssa.
Valtioiden vaurastuminen kuitenkin vaikeutuu, mitä lähemmäs huippua noustaan.
Nyt Tšekin olisi noustava ylöspäin tuotantoketjuissa ja muututtava tekijästä suunnittelijaksi.
Se on vaikeaa.
Tšekissä elintaso on yhä alempana kuin Itävallassa tai Saksassa.
Ja juuri näihin naapurimaihin tšekit itseään vertaavat, sanoo vanhempi tutkija Vit Havelka Europeum-ajatushautomosta.
– Emme välitä, miten espanjalaisilla tai portugalilaisilla menee. He ovat tuhansien kilometrien päässä, Havelka analysoi työhuoneellaan Prahan keskustassa.
Kaikesta euroskeptisyydestä huolimatta Tšekissä ei ole nähty samanlaista Brysseliä vastustavaa oikeistopopulistista liikehdintää kuin esimerkiksi Unkarissa.
– Tšekissä on suurempi luotto instituutioihin kuin Unkarissa, Puolassa tai Slovakiassa. Perustus- tai vaalilakeja on lähes mahdotonta muuttaa. Se vaatisi reilun enemmistön parlamentin kummassakin huoneessa, Havelka kertoo.
Tutkijalla ei ole antaa yhtä selitystä sillä, miksi EU:sta niin paljon hyötyneet tšekit suhtautuvat kuitenkin niin kielteisesti tai välinpitämättömästi unioniin.
Perinteinen selitys on, että Kremlin komennossa vuosikymmeniä eläneet tšekit eivät pidä siitä, että käskyjä annetaan nyt Brysselistä.
EU-kriittisyyden isänä pidetään maan entistä presidenttiä Václav Klausia 2000-luvun alkupuolelta.
Klaus myötäili ja muokkasi taitavasti kansan mielialoja.
– Kommunismin jälkeen haluttiin rakentaa itsenäisyyttä korostava identiteetti, Havelka sanoo.
Tutkijan mukaan maan poliittinen eliitti ja media ovat osaltaan epäonnistuneet kertomaan kansalaisille, mistä EU:ssa on kyse ja miten se vaikuttaa tavallisten tšekkien elämään.
Tšekin eurooppaministeri Martin Dvořákin mukaan siihen ei ole tosin aina edes pyritty.
Dvořák katsoo, että EU:sta on aikaisempien hallitusten aikana tehty turhan usein syntipukki monille maan omasta politiikasta johtuville ongelmille.
– En tekisi niin ja näin, mutta kun Bryssel pakottaa. Näin on monesti sanottu äänestäjille, ja se ei tietenkään ole rakentavaa, Helsingissä huhtikuussa vieraillut Dvořák kommentoi Ylelle.
Tšekkikirjailija Milan Kundera kirjoitti aikanaan, että kommunismi kidnappasi Tšekin ja riisti siltä sen luonnollisen aseman keskellä Eurooppaa.
Neuvostoliiton ryöstöretki päättyi yli 30 vuotta sitten, mutta maan henkinen uudelleenrakentaminen on edelleen kesken.
Dvořák muistuttaa, että EU-jäsenyys ja Tšekin paluu Eurooppaan on pitkä, monet sukupolvet ylittävä projekti.
Eurooppaministeri itse haikailee, että Euroopasta tulisi jonain päivänä Yhdysvaltojen kaltainen liittovaltio. Siihen on vielä matkaa.
Dvořákin mukaan 2000-luvulla syntyneet nuoret suhtautuvat unioniin kuitenkin entistä myönteisemmin.
– Parikymppiset äänestävät nyt eurovaaleissa. Heille eurooppalainen ympäristö on normaalia. He eivät pelkää sitä tai pidä unionia vastustajana, ministeri pohtii.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta 2024.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 2. toukokuuta kello 23:een saakka.