Hallitus on päättänyt supistaa kotitalousvähennystä sadalla miljoonalla eurolla.
Kotitalousvähennys maksaa valtiolle nyt noin puoli miljardia euroa, ja sitä hyödyntää vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä. Selvästi eniten kotitalousvähennystä käytetään remonttityöhön.
Vielä ei ole tiedossa, miten leikkaus toteutetaan. Kokosimme viisi vaihtoehtoa, joilla leikkaus voitaisiin saada aikaan.
Vaihtoehto 1: Vähennettävän osuuden pienentäminen
Kotitalousvähennystä voitaisiin leikata pienentämällä osuutta, jonka työn kustannuksista voi verotuksessa vähentää.
Kotitalous-, hoiva-, ja hoitotyöstä vähennettävä osuus pienenee vuoden lopussa 60 prosentista 40 prosenttiin, kun kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus päättyy. Nyt suunniteltava leikkaus tulee tämän päälle.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan 100 miljoonan euron supistus voitaisiin saada aikaan leikkaamalla remonttityön kustannuksista saatavan vähennyksen osuutta noin neljänneksellä. Vähennettävä osuus olisi sen jälkeen remonttityöstä noin 30 prosenttia ja kotitalous-, hoiva-, ja hoitotyöstä 40 prosenttia.
Prosenttiosuus voisi supistua vähemmän, jos se ulottuisi myös kotitalous-, hoiva-, ja hoitotyöhön. Järjestelmä voisi olla helpommin hahmotettavissa, jos prosenttiosuus olisi työn laadusta riippumatta sama.
Tampereen yliopiston taloustieteen professorin Jarkko Harjun mukaan vähennettävän osuuden säätäminen on todennäköisin keino supistuksen toteuttamiselle, sillä sitä on säädetty aiemminkin usein.
Prosenttiosuuden pienentäminen kohdistuu tasaisesti kaikkiin vähennyksen saajiin, minkä vuoksi sen vaikutukset ovat muita vaihtoehtoja helpommin arvioitavissa.
Vaihtoehto 2: Maksimivähennyksen pienentäminen
Toinen todennäköinen keino kotitalousvähennyksen leikkaukseen on alentaa maksimisummaa, jonka kuluttaja voi verotuksessa vähentää. Tyypillisesti vähennettävää osuutta ja maksimivähennyksen suuruutta on muutettu samanaikaisesti.
Kotitalous-, hoiva-, ja hoitotyön maksimivähennys pienenee vuoden lopussa samalle tasolle remonteista saatavan vähennyksen kanssa, eli 2 250 euroon. Nyt suunniteltava supistus saattaisi leikata maksimivähennystä entisestään.
Maksimivähennyksen pienentäminen vaikuttaisi vain paljon työtä ostaviin kuluttajiin, eli ennen kaikkea hyvätuloisiin. Nykyisessä mallissa maksimivähennyksen saa, jos ostaa remonttityötä 5 875 eurolla tai kotitalous-, hoiva-, tai hoitotyötä 6 000 eurolla.
Vaihtoehto 3: Omavastuun korottaminen
Yksi vaihtoehto olisi korottaa 100 euron omavastuuosuutta.
Asiantuntijat eivät kuitenkaan pitäneet tätä parhaana vaihtoehtona, vaan luopuisivat ennemmin omavastuuosuudesta kokonaan. Omavastuuosuuden korottaminen kohdistaisi kotitalousvähennykseen entistä voimakkaammin hyvätuloisille, jotka käyttävät palveluihin enemmän rahaa.
Vaihtoehto 4: Palveluiden karsiminen
Kotitalousvähennys voitaisiin kohdentaa tarkemmin vain tiettyjen palveluiden käyttäjille, esimerkiksi vain hoivatyön kustannuksiin.
Suunta on kuitenkin ollut toinen, sillä kotitalousvähennyksen piiriin lisättiin alkuvuodesta fysioterapia ja toimintaterapia.
Vaihtoehto 5: Kotitalousvähennyksen kohdentaminen vain pienituloisille ja eläkeläisille
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ei pidä kotitalousvähennystä järkevänä tukimuotona, sillä se kohdentuu ennen kaikkea hyvätuloisille.
Tutkimuksessa ei ole näyttöä sille, että kotitalousvähennys merkittävästi parantaisi työllisyyttä tai ehkäisisi harmaata taloutta.
– Tehtäessä kipeitä talouspäätöksiä kotitalousvähennystä olisi voinut leikata enemmänkin, Kosonen toteaa.
Kosonen pitäisi järkevämpänä kotitalousvähennyksen kohdistamista vain eläkeläisille tai pienituloisille.
Hän pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että hallitus päättäisi supistaa kotitalousvähennyksestä koituvia menoja rajaamalla sen vain osalle nykyisistä saajista.