Kävely, kuntosali tai jooga? Mikä liikuntalaji lievittää parhaiten masennusoireita?
Tätä selvitettiin laajassa tutkimuksessa, joka julkaistiin British Medical Journalissa helmikuussa.
Siinä koottiin yhteen yli 200 tutkimusta, joissa oli tarkastateltu liikunnan vaikutusta vakavan masennukseen hoitoon Yhteensä eri tutkimuksiin osallistui yli 14 000 osallistujaa.
Yllättävintä tuloksissa oli, että pelkän masennuslääkityksen vaikutus potilaisiin oli pienempi kuin joidenkin liikuntamuotojen.
Esimerkiksi kävely, juoksu tai voimaharjoittelu näyttivät tehoavan masennusoireisiin paremmin kuin yleisesti oireisiin käytetty SSRI-lääkitys yksinään.
Tuloksissa on paljon epävarmuuksia, mutta ne vahvistavat jo aiempaa tietoa liikunnan merkityksestä.
– Liikunnalla ja ylipäänsä terveellisillä elämäntavoilla on vahva suojaava tekijä masennusta vastaan. Ne myös auttavat oireista toipumisessa, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Liikunta ei sulje pois lääkitystä tai terapiaa
Lipsanen painottaa, ettei liikunta ole ihmelääke eikä tutkimuskaan niin väitä. Mielenterveysongelmat ovat hyvin moniulotteisia.
– Ongelmien vakavuusaste ja oirekuva vaihtelevat. Samoin syy-seuraus-suhteet ovat haastavia. On selvää, että jos henkilöllä on vakavia mielenterveyden haasteita, hän ei pysty liikkumaan vaikka siihen kehotettaisiinkin.
Tärkeintä masennuksen hoitamisessa on löytää yksilölle sopivin hoitomuoto. Lipsanen ei näe esimerkiksi lääkitystä, terapiaa ja liikuntaa toisiaan poissulkevina vaan pikemminkin toisiaan tukevina. Hänen mukaansa tärkeintä on löytää hoito, joka kullekin yksilölle sopii.
Tuoreessa tutkimuksessa laitettiin liikuntalajeja paremmuusjärjestykseen. Kaikilla liikuntamuodoilla oli ainakin hieman vaikutusta masennusoireiden hoitamisessa. Kärkeen nousivat tanssi, kävely tai juoksu ja jooga.
Psykologiliiton Lipsasen mielestä liikuntalajeja ei oikeastaan voi laittaa näin yksinkertaiseen järjestykseen.
– Keskeistä on se, mikä ihmistä itseään motivoi. Käytännössä liikuntalajit eivät tässä tuoreessakaan tutkimuksessa eroa toisistaan ainakaan tilastollisesti merkittävästi.
Paremmuusjärjestykseen kannattaa siis suhtautua leikkimielisesti. Kiistatonta kuitenkin on, että itselle mieluinen liikkuminen hoitaa mieltä.
Liikkumattomuus voi vaikeuttaa oireita
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että liikunta muun muassa rentouttaa, tuottaa mielihyvähormoneja sekä hoitaa yleiskuntoa ja jaksamista.
Ongelmana voi olla aloittaminen. Jos mieliala on matala ja nukkuminen huonoa, ei väsyneenä ehkä jaksa lähteä liikkumaan. Liikkumattomuus puolestaan saattaa lisätä uniongelmia ja väsymystä ja sitä kautta laskea mielialaa.
Huonon kierteen katkaiseminen vaatii yksilöllisiä ratkaisuja. Huonoin keino hoitaa mielenterveyttä on olla tekemättä mitään. Myös pelkkä kehotus lähteä ylös, ulos ja lenkille, toimii huonosti.
Jari Lipsanen toivoisi, että liikunnan roolia osana terveydenhuolto pohdittaisiin tarkemmin. Ihmisen päätyessä terveydenhuoltoon masennuksen takia ongelmat saattavat jo olla melko syvällä.
– Ratkaisu ei ole vain kehottaa hoitoon tulleita liikkumaan. Se voi pahimmillaan kääntyä itseään vastaan.