Tuoreet vaaliennusteet kertovat, että Euroopan parlamentti on siirtymässä kesäkuun vaaleissa monta askelta oikealle.
Samaan aikaan EU:hun nihkeästi suhtautuvat puolueet voivat saada paljon kannatusta aiempaa useammassa maassa. Ne voivat nousta jälleen suurimmiksi myös Ranskassa ja Italiassa.
Tämä muuttaa Euroopan politiikan sisältöä ja päätöksentekoa.
Tässä jutussa kerromme, ketkä kesäkuussa valittavassa Euroopan parlamentissa todennäköisesti käyttävät valtaa.
Alla olevasta grafiikasta näet, miten eri ryhmien paikkamäärät ovat ennusteiden mukaan muuttumassa.
1. Euroopan kansanpuolue EPP saa yhä lisää valtaa
Valta on kaiken kaikkiaan siirtymässä Euroopan parlamentissa oikealle, myös äärioikeistopuolueet saavat lisää paikkoja. Äärioikeisto on kuitenkin vielä kaukana enemmistöstä.
Ennusteiden mukaan keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä säilyy vaalien jälkeen parlamentin suurimpana ryhmänä. Siihen kuuluvat Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit.
EPP:n valta saattaa Euroopan parlamentissa kasvaa sen paikkamäärääkin suuremmaksi, arvioi professori Johanna Kantola Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
– Näyttää siltä, että ensi vaalikaudella enemmistöä on vaikea muodostaa ilman EPP:tä, Kantola sanoo.
Siksi on merkittävää, minkä ryhmien kanssa EPP on kiinnostunut tekemään yhteistyötä.
Se voi kääntää katseensa oikealle kohti konservatiivista ECR-ryhmää. Siihen kuuluu Suomesta perussuomalaiset.
Maltillisen oikeiston ja laitaoikeiston näkemykset ovat lähellä toisiaan esimerkiksi ilmasto- ja luontopolitiikassa.
Äärioikeistopuolueista koostuvan ID-ryhmän kanssa EPP ei ole yhteistyöhön ryhtymässä.
Oikeistoryhmät eivät silti voi kokonaan sanella tulevan EU-parlamentin politiikkaa, sillä siihen niiden voima ei todennäköisesti riitä.
EPP saanee kuitenkin erinomaisen neuvotteluaseman vasemmistoa tai liberaaleja vastaan. Ne näyttävät menettävän kannatustaan kesäkuun vaaleissa.
Silloin vasemmisto- ja liberaaliryhmät eivät ensi saisi enää ajettua haluamiaan asioita ilman oikeistopuolueiden tukea.
– EPP:llä ei olisi enää tarvetta tehdä kompromisseja vasemmiston suuntaan samalla tavalla kuin tähän asti, sanoo väitöskirjatutkija Teemu Rantanen Turun yliopistosta.
2. Ilmasto putoaa asialistalla
Tulevalla vaalikaudella ilmastokysymykset saattavat jäädä aiempaa pienemmälle huomiolle ja päästövähennystavotteista saatetaan joustaa.
Ilmastopoliitiikan saama huomio on vähentynyt jo nyt, vaikka kriisiä ei ole ratkaistu.
Vuoden 2019 vaaleissa vihreät saivat lisää paikkoja, kun ilmastopolitiikka oli pinnalla.
Politiikassa tapahtui valtava muutos, kun Eurooppa teki isoja päätöksiä hiilipäästöjen vähentämiseksi. Teollisuuden niin sanottua vihreää siirtymää yritettiin kiihdyttää koronaelvytyspaketin rahoilla.
Sittemmin muut kriisit ovat vieneet huomiota ilmastoasioilta.
Uusi europarlamentti tekee tuskin silti täyskäännöstä, koska teollisuudelle hiilettömyys on myös kilpailuvaltti. Edellisten vaalien jälkeen teollisuus painotti selkeää investointinäkymää, pohtii Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.
Konservatiivit ja äärioikeisto eivät kuitenkaan kiritä ilmastopolitiikkaa.
– Oikeiston kriittisempi suhtautuminen lisää EPP:n painetta tinkiä kunnianhimoisimmasta politiikasta, erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo.
Vastaava on nähty Suomessakin kuluvalla hallituskaudella, Elo muistuttaa.
Kunnianhimon lasku voisi Euroopassa näkyä esimerkiksi siten, että ilmastoneutraaliuden tai polttomoottoreista luopumisen määräaikoja siirrettäisiin pidemmälle.
Kuluvalla kaudella luontopolitiikassa nähtiin jo esimerkki oikeiston vaikutuksesta, kun luonnon ennallistamisen lakiesitys vesittyi käsittelyssä. ECR, valtaosa EPP:stä ja äärioikeisto yrittivät kaataa lain. Se meni lopulta läpi vihreiden, vasemmiston ja liberaalien äänin.
3. Maahanmuuttopolitiikka on jyrkkenemässä entisestään
Maahanmuuttopolitiikka on kiristynyt tällä vaalikaudella. Jos oikeistoryhmät saavat lisää valtaa, suunta jatkuu.
EPP ajaa vaalikampanjassaan turvapaikkamenettelyn siirtämistä EU:n rajojen ulkopuolelle.
Inspiraationa toimii Britannian jo hyväksymä malli, jossa turvapaikanhakijoita voidaan lähettää Ruandaan odottamaan hakemuksen käsittelyä.
Euroopan politiikka saattaa siis jatkaa yhdentymistään, mutta sisältö voi muuttua alkuperäisestä perus- ja ihmisoikeuksia korostavasta politiikasta.
Vaikka laitaoikeisto periaatteessa ei kannata unionin tiivistymistä, joissakin tapauksissa se on päätynyt puolivahingossa ajamaan syvempää yhteistyötä. Näin on käynyt, kun oikeistopuolueet ovat tukeneet Euroopan linnakkeen rakentamista eli tiukkaa raja- ja maahanmuuttopolitiikkaa.
Turvallisuus on Ukrainan kriisin takia nousemassa eurovaalien teemaksi, vaikka parlamentti onkin turvallisuuspolitiikassa sivustakatsoja.
Turvallisuuspolitiikassa valtaa käyttävät lähinnä jäsenvaltiot, Nato- ja EU-komissio.
Jotkut asiat sen sijaan voivat pudota EU:n asialistalta. Näin voi käydä esimerkiksi tasa-arvon edistämiselle ja työntekijöiden oikeuksien korostamiselle, sillä ne ovat olleet nimenomaan vasemmiston ja liberaalien ajamaa politiikkaa.
4. Äärioikeiston merkitys voi vaalikauden aikana kasvaa
Jos ääripuolueet menestyvät myös eri maiden kansallisissa vaaleissa, niitä voi olla vaikea sivuuttaa EU-päätöksenteossa. Se kuitenkin vaatisi näiltä keskenään riitaisilta ja EU:hun vihamielisesti suhtautuvilta puolueilta yhteistyön tiivistämistä.
Äärioikeiston on tähän asti ollut vaikea jättää näkyvää jälkeä Euroopan parlamenttiin. Äärioikeistopuolueista koostuva ID on hajanainen ja toraisa ryhmä. Siihen kuuluvat esimerkiksi Saksan Vaihtoehto Saksalle (AfD) ja Ranskan Kansallinen liittouma ( RN).
Muut ryhmät ovat sulkeneet ID:n tärkeimmän päätöksenteon ulkopuolelle, eikä se ole saanut johdettavakseen yhtäkään valiokuntaa.
Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, ettei tilanne muutu ainakaan heti vaalien jälkeen.
Tämä johtuu siitä, että harva ID-ryhmään kuuluva puolue on kotimaissaan hallituksessa.
Jos äärioikeistopuolueet menestyvät hyvin tulevissa kansallisissa vaaleissa, yhteistyöstä saatetaan joutua miettimään uudestaan.
Esimerkiksi itävaltalaiselle FPÖ:lle ennustetaan hyvää tulosta syksyn parlamenttivaaleissa.
– Silloin ID saattaa kysyä, että jos teette yhteistyötä kanssamme jäsenvaltioissa, miksi ette muka voi tehdä sitä Euroopassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Manuel Müller.
Äärioikeistopuolueet saattavat vaikuttaa parlamentin toimintaan myös epäsuorasti. Vaikka virallista yhteistyötä ei tehtäisi, äärilaita voi vaikuttaa siihen, millä tavoin asioista puhutaan ja millaiset näkemykset ovat sallituja.
Tutkijoiden mukaan esimerkiksi maahanmuuttoasioissa näkyy jo nyt aiempaa kovempi kielenkäyttö.
Maltillisemmat puolueet myös kalastavat ääniä ääripuolueilta muuttamalla omia näkemyksiään niiden politiikan suuntaisiksi.
5. Ennusteet voivat vielä muuttua
Kuten Suomessa, monessa muussakin maassa puolueiden vaalikampanjat ovat vasta alkaneet. Siksi ennusteet voivat vielä muuttua. Ennusteiden laatimista vaikeuttaa myös se, että puoluekannatusta tutkitaan eri tavoin eri maissa. Silti tutkijat pitävät ennusteita pääosin luotettavina.
Kuten nytkin, edellisten eurovaalien alla 2019 ennakoitiin äänivyöryä äärioikeistolle. Ne nostivatkin kannatustaan, mutta isomman vaalivoiton ottivat vihreät. Monessa maassa kuten Saksassa, Hollannissa ja Suomessakin vihreät menestyi huomattavasti ennakoitua paremmin.
Manuel Müller ei odota, että mikään puolue kokisi vastaavaa nousua näissä vaaleissa.
Toisaalta kuukauden vaalikampanjan aikana voi tapahtua monenlaista.
Äärioikeiston nousua Müller pitää kiistattomana.
– Esimerkiksi Saksan gallupeissa äärioikeisto saa lähes 20 prosentin kannatuksen. Se on suurempaa kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Paljon merkitystä on sillä, ilmaantuvatko näiden puolueiden kannattajat eri maissa äänestyspaikoille.