– Täällä ei pidetä muovipulloista, hotellin vastaanottovirkailija sanoo ja pudistaa päätään.
Et ole tosissasi, pyysin vain pullon vettä, ajattelen. Kuolen janoon!
EU:n muovidirektiivi kiristyy ja tuntuu arjessamme yhä enemmän. Se on tilkka kaikesta siitä vallasta, jota Euroopan unionilla meihin on. Enemmän kuin Suomen eduskunnalla, sanotaan.
En ole juurikaan pohtinut asiaa ennenkuin matkaamme kuvaamaan Perjantai-dokkaria Miehet, jotka rakastavat EU:ta vallan ytimen kulisseihin Ranskan Strasbourgiin. Euroopan parlamentin täysistuntoviikko alkaa tänään.
Kuinka paljon valtaa EU:lla on minuun? Kuka sitä käyttää? (Ja mistä saan vettä?)
Vastaanottovirkailija osoittaa aulan nurkkaan kätkettyä vesiautomaattia, jonka viereen on pinottu aitoja juomalaseja.
Siis lasisia, oikeasta lasista.
Onneksi laukussani on tyhjä vesipullo. Täytän sen vähän häpeillen automaatista ja kiirehdin eteenpäin. Oppaamme ovat pian perillä.
”Meillä on paljon valtaa”
– Tervetuloa taikaministeriöön!
Tapaamme Atte Isoahon, 29, ja Juuso Kilpisen, 28, kun he saapuvat vetolaukkuineen nelisen tuntia kestäneeltä junamatkalta parlamentin sisäpihalle.
Niin, kerran kuussa Europarlamentti eli ”Euroopan eduskunta” taittaa satojen kilometrien kalliin ja vaivalloisen matkan täysistuntoviikolle Belgian Brysselistä Ranskaan, Strasbourgiin. Siirtymä on pakollinen, niin on kirjattu EU:n perussopimukseen.
Atte ja Juuso eivät edes muista, kuinka mones junamatka on kyseessä. He ovat työskennelleet kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan poliittisina avustajina jo kolme vuotta.
Tiedän Sarvamaan jo ajalta, kun hän työskenteli toimittajana Yleisradiossa. Olen lukenut, että hänet valittiin sadan vaikutusvaltaisimman mepin joukkoon sijalle 25.
Petri Sarvamalla siis on valtaa. Mutta mikä on Aten ja Juuson rooli?
– Me olemme täällä mahdollistamassa, että kaikki sujuu, Atte muotoilee.
– Tälläkin viikolla on tuhti agenda, tietenkin pitää käydä läpi, mitä äänestetään. Me helpotamme europarlamentaarikon työtä, että hän oikeasti tietää, mistä täällä vaikka äänestetään, Juuso avaa toimenkuvaansa.
Siis ymmärsinkö nyt oikein? Sanotteko Sarvamaalle, miten hänen pitää äänestää?
– Meillä on Petrille yleensä kolme vaihtoehtoa. Hän saattaa sanoa, että mitä jos yhdistetäänkin vaikka ykkönen ja kolmonen, Atte selventää.
– Tietenkin pitää tiedostaa, että meillä on paljon valtaa. Mutta sitten toisaalta ymmärtää, että me olemme kuitenkin vain avustajia. Lopullisen päätöksen tekee aina poliitikko itse, Juuso sanoo.
Sitä paitsi Atella ja Juusolla on muitakin töitä: Sarvamaan kalenterin hallinnoiminen, matkavaraukset, tiedotteiden laatiminen, mediakontaktit, ryhmäkokoukset, neuvottelut – ja niin edelleen.
Täysistuntoviikolla se tarkoittaa työtä aamuvarhaisesta yömyöhään. Puhelimeen ja viesteihin on vastattava, koko ajan.
Tällä kertaa Atelle ja Juusolle tulee kiire, kun parlamentti päättää haastaa komission oikeuteen Unkarin rahoituksesta. Pääministeri Orpon vierailu kuumentaa tunteet niin täysistunnossa kuin radiolähetyksessä, kun espanjalaismeppi haukkuu Suomen hallituksen.
Jos ei valtaa, niin vaikutusvaltaa
Yritän edelleen ymmärtää, mitä kaikkea avustajat oikeasti tekevät? Miten paljon valtaa heillä edes on?!?
Saan apua väitöskirjatutkija Tuomas Kuoppalalta, joka on perehtynyt asiaan niin kentällä kuin opinnoissaan.
– Meppien avustajilta edellytetään enemmän osaamista kuin kansanedustajien avustajilta. He ovat muun muassa portinvartijoita, neuvottelijoita, koordinoija, henkilökohtaisia luotettuja tai hallinnollisia avustajia, Kuoppala kuvailee.
– Avustajilla ei ole muodollista valta-asemaa. Sen sijaan he voivat vaikuttaa meppien päätöksentekoon sitä enemmän, mitä enemmän heillä on osaamista, verkostoja ja esimiehen luottamusta.
Mietin, minkälainen suhde Atella ja Juusolla on kehittynyt esimieheensä kolmessa vuodessa? Ovatko he niin sanotusti ”päässeet Sarvamaan pään sisään”?
– Niin voi sanoa. Ajattelemme, että okei, hän ehkä toimisi tässä tilanteessa näin – teenpä siihen perustuen ehdotuksen. Yritämme aina miettiä sen pomon intressit ja suhtautua kaikkeen sitä kautta, Juuso vastaa.
Unkari, Ukraina ja oligarkit
Pyydän Attea ja Juusoa luettelemaan kuluneen kolmen vuoden kohokohdat työssään. Unkarin rahoitus sekä Ukrainan tuki ja jälleenrakentaminen, kuuluu vastaus.
Aivan, Petri Sarvamaahan on profiloitunut meppinä, joka laittoi Unkarin kuriin.
– Pomohan ne sinne loppupeleissä on saanut neuvoteltua, mutta avustajilla on tärkeä rooli teknisissä neuvotteluissa ja taustakeskusteluissa, Juuso pohtii.
Atte muistaa päätöslauselman, jolla puututtiin muun muassa venäläisten oligarkkien niin sanottuihin kultaisiin passeihin, joita he saattoivat ostaa tietyiltä EU:n jäsenmailta.
– Tämä on loppujen lopuksi yleispolitiikkaa. Että on monessa asiassa mukana, taistellaan tavallisten ihmisten puolesta, Atte miettii.
Tällä viikolla agendalla on kaikkien aikojen ensimmäinen tekoälysäädös, mutta esityslistalla mainitaan myös rakennusten energiatehokkuus, Ukrainan lapset, medianvapaus, lelujen turvallisuus, jätteet, moottoriajoneuvot, Gazan nälänhädän vaara, ilmastoriskit, eläinten hyvinvointi – ja niin edelleen.
Lukemattomia monimutkaisia kokonaisuuksia toisensa perään.
Onko meppi avustajan armoilla?
Jään väkisinkin miettimään missä määrin meppi on avustajan armoilla. Kuka on tosiasiallinen vallankäyttäjä? Käännyn toistamiseen väitöskirjatutkijan puoleen.
Tuomas Kuoppala antaa kuvitellun esimerkin:
– Jos henkilö nousee mepiksi vailla suurempaa käytännön tietämystä EU:n päätöksenteosta samalla kun avustajat ovat konkareita käytänteissä, se saattaa johtaa avustajan vaikutusvaltaiseen asemaan, hän myöntää.
Ahaa. Eli voiko avustaja teoriassa manipuloida meppiä mennen tullen?
– Se on liian kärkäs ilmaisu. Puhuisin portinvartijoista tai mahdollisuudesta siivilöidä asioita mepin agendalle. Käsiteltävää asiaa on paljon, eikä meppi pysty aina valvomaan avustajiensa tekemistä, Kuoppala jatkaa.
Yritän vielä kerran. Eikö tässä ole ristiriitaa demokratialle – äänestäjäthän valitsevat mepin, eivätkä avustajia?
– Toisaalta kansanvaltaisuus lisääntyy, jos meppi hoitaa tehtäviään paremmin avustajien tuella, Kuoppala toppuuttelee.
Okei. Viime kädessä vastuu on europarlamentaarikolla, tämä selvä.
– Toisaalta voidaan puhua demokratiaongelmasta, jos avustaja muodostaa mepin mielipiteet ja hoitaa hänen puolestaan esimerkiksi merkittävän osan tapaamisista ja neuvotteluista, Kuoppala myöntää lopuksi.
Tämä EI ole kangastus
Sanotaan, että yksittäisellä mepillä on valtaa enemmän kuin ministerillä koto-Suomessa. Voiko se pitää paikkansa?
– Kyllä aktiivinen suomalainen meppi voi päästä ihan ministerin vaikutusvallan tasolle. Etenkin, jos on pitkä ura takana, Juuso sanoo.
Täytän vesipulloni vähin äänin Europarlamentin käytävällä. Täällä muovipullot kiellettiin jo viisi vuotta sitten! Kuplilla vai ilman? Still or sparkling? Eihän tämä edes maksa mitään!
Vesiautomaatit tuotiin tänne jo vuonna 2019. Aloitetta edisti tarmokkaasti tulevissa vaaleissa väistyvä vihreä europalamentaarikko, parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala.
Ja katsokaa vaikka, täällähän on tuttuja!
Atella ja Juusolla on edessä uusi ura, kun Petri Sarvamaa siirtyy Euroopan tilitarkastustuomioistuimen ETT:n jäseneksi kesäkuussa. Eurovaalit pidetään kesäkuussa ja uudet mepit valitsevat itse tulevat avustajansa.
Entä ne muovikorkit?
Pakko vielä tehdä tipasta asiaa: Miten pulloihin kiinnitetyt muovikorkit ovat vaikuttaneet teidän mielenterveyteenne, Atte ja Juuso?
– No en mä vieläkään osaa juoda niistä. Mutta ihminen on sopeutuvainen, Juuso naurahtaa.
Häntä harmittaa, että EU:sta muistetaan pelkät pullonkorkit ja ”kurkkudirektiivi”.
Saanen huomauttaa: jälkimmäinen kumottiin jo vuonna 2008.
– Ei täällä ihmisten kiusaksi lainsäädäntöä tehdä. Kertakäyttömuovidirektiivin tarkoitus vähentää muovijätteen määrää ympäristössä. Maailma menee siinä suhteessa taas pienen askeleen eteenpäin, Juuso muistuttaa.
