Lontoolainen huippupianisti kohtasi rasismia ja hylkäsi unelmien työn Suomessa – vuoden päästä hän otti riskin ja muutti

Lontoolainen huippupianisti Keval Shah sai vain parikymppisenä opetustyön Sibelius-Akatemiasta, ja vuoden harkittuaan muutti Suomeen.

Pianisti Keval Shah katsoo kameraan.
Keval Shah muutti Suomeen noin neljä vuotta sitten pitkän harkinnan jälkeen. Kuva: Vilja Harala
  • Noora Hirn

– Rakastan Helsinkiä. Olen täällä niin onnellinen, Keval Shah huokaisee kerrostaloyksiönsä pirtinpöydän ääressä.

Miljoonakaupungista kotoisin olevan pianistin kodin ikkunasta näkyy vehreä, hiljainen sisäpiha. Shah rakastaa Suomen kesäkuukausia ja on oppinut sietämään talvea, mutta huhtikuuta hän inhoaa.

Keval Shah ei koskaan suunnitellut muuttavansa Suomeen. Viisi vuotta sitten, 25-vuotiaana, hän oli valmistunut Lontoon kuninkaallisesta musiikkiakatemiasta, opetti liediä eli laulu- ja pianomusiikkia, esiintyi ja osallistui kilpailuihin.

Kilpailu Lontoossa oli kuitenkin kovaa, eikä freelance-muusikon ura lähtenyt nopeasti lentoon. Epävarmuuden hetkellä opettaja vinkkasi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian avoimesta lied-lehtorin paikasta.

– Hylkäsin ajatuksen heti. En uskonut mahdollisuuksiini, en halunnut muuttaa pois Lontoosta enkä tiennyt, halusinko edes opettaa, Shah muistelee.

Minua kohdeltiin Suomen ensivierailullani rasistisesti ravintolassa.

Keval Shah

Viimeisenä hakupäivänä nuori mies lähetti työhakemuksen hetken mielijohteesta. Hän ei tiennyt Suomesta mitään, kun saapui kesäkuussa 2019 Helsinkiin työhaastatteluun. Vastoin odotuksia hän sai työpaikan, mutta hylkäsi sen.

– Minua kohdeltiin Suomen ensivierailullani rasistisesti ravintolassa, enkä työn suhteen tiennyt kunnolla, mihin olin suostumassa, Shah perustelee.

Sibelius-Akatemia kuitenkin todella halusi Shahin: he soittivat perään ja antoivat lisää harkinta-aikaa. Lokakuussa 2019 Shah tuli uudelleen Helsinkiin. Sää oli sateisen harmaa ja kaupunki yhtä rakennustyömaata.

– Ajattelin, että olen täysin väärässä paikassa. Sibelius-Akatemian opettajien ja lahjakkaiden opiskelijoiden tapaaminen kuitenkin muutti mielipiteeni. Eikä minulla ollut muutakaan tekemistä, Shah naurahtaa.

Ystävät saivat jäämään Suomeen

Pianisti Keval Shah nauraa silmät kiinni.
Vaikka muutto Suomeen vaati pitkän harkinnan, ei liedpianisti Keval Shah ole katunut päätöstään – etenkään kesäkuukausina. Kuva: Vilja Harala

Lopulta Shah muutti Suomeen elokuussa 2020, yli vuosi työhaastattelun jälkeen.

– Kuten kunnon suomalainen, suuntasin heti muuttopizzalle ja Ikeaan ostamaan keittiötarvikkeita.

Muutossa auttanut poikaystävä palasi pian takaisin Lontooseen. Alku huoneistohotellissa oli yksinäistä. Vajaassa vuodessa Shah löysi vuokra-asunnon Helsingin Kalliosta ja kokosi ympärilleen laajan ystäväpiirin, jota tapaa lähikahvilassa päivittäin. Heidät yhdisti korona-ajan etätyö.

– Kävelyetäisyydellä asuva ystäväporukka on Suomen perheeni. Heidän ansiostaan tunsin, että voin jäädä tänne. Lontoossa kaikki ovat aina kiireisiä, ja tapaamisia on vaikea järjestää, Shah kertoo.

Suomessa uskaltaa nukahtaa junaan

Shahin mielestä Helsingin parhaita puolia ovat toimiva julkinen liikenne, lyhyet etäisyydet ja turvallisuus. Suomalaiset luottavat toisiinsa ja instituutioihin. Junaan voi pelotta nukahtaa.

Elämä ei ole niin työkeskeistä kuin Lontoossa, ja ihmisillä on aikaa harrastuksille. Shah harrastaa savitöitä ja muotia.

– Suomessa saan pukeutua kuten haluan ja olla oma itseni. Lontoon klassisen musiikin piireissä koin, että luokkajärjestelmä edellytti minulta tietynlaista ulkonäköä ja käytöstä. Suomessa ihmiset antavat toisten olla rauhassa.

Shah on intialaistaustaisesta perheestä, jolle yhteisöllisyys ja läheisyys suvun ja tuttavien kesken on tärkeää. Ikävä onkin vaikeinta Suomessa asumisessa. Shahin sisko saa pian lapsen, eikä hän voi olla läsnä lapsen elämässä. Poikaystäväänsä Shah näkee neljän kuukauden välein. Suurta sukuakin on ikävä.

– Suomeen muutto oli totta kai uhraus, mutten ole katunut kertaakaan. Kaikki tekevät uhrauksia, enkä ole surkutteluun taipuvainen, Shah vakuuttaa.

Pianisti Keval Shahin kasvot.
Keval Shah kasvoi Lontoossa intialaistaustaisessa perheessä, jolla ei ollut kosketusta klassiseen musiikkiin. Kuva: Vilja Harala

Shah ei haikaile tällä hetkellä muualle. Karun alun jälkeen hän ei ole joutunut juuri kärsimään rasismistakaan.

Hänestä Suomi tarvitsee ulkomaalaisia, ja aiemmin homogeeninen maamme vasta opettelee monikulttuurisuutta.

– Lontoossa en ollut kovin tietoinen rodustani. Teen Suomessa töitä ja minulla on paljon annettavaa, enkä aio antaa kenenkään ulkomaalaispelon estää minua.

Suomi on hyvä maa luoda kansainvälinen musiikkiura

Keval Shah jakaa aikansa tasan lied-musiikin opettamisen ja maailmalla konsertoimisen välillä. Hän kokee, ettei Suomessa olo sulje ovia kansainväliseltä menestykseltä, kunhan on verkostoitunut.

Suomi on päinvastoin parhaita paikkoja luoda muusikonuraa. Kehuja saavat erityisesti tasokkaat orkesterit ja runsas festivaalitarjonta.

Pianisti Keval Shahin kädet ylös ojennettuina.

Täällä on tilaa, aikaa, vakautta ja hyvä sosiaaliturva, mikä vähentää pelkoa selviytymisestä. Pelko estää ihmisiä tekemästä parhaansa, Shah sanoo.

Rauhallisempi elämänrytmi on antanut aikaa itsetutkiskeluun. Myös Suomen taiteellisesti ennakkoluuloton ilmapiiri on laajentanut hänen ajatteluaan ja kasvattanut muusikkona.

Elämäntehtävänä antaa ääni syrjityille säveltäjille

Työskentely pianistina kansainvälisessä Mirjam Helin -laulukilpailussa oli yksi Keval Shahin suurista haaveista, kun hän muutti Suomeen.

Vuosi sitten elämä yllätti jälleen, kun hänet kutsuttiinkin kilpailun tuomaristoon historian ensimmäisenä ei-laulajana ja yhtenä nuorimmista tuomareista koskaan.

– Tuomarius on suuri kunnia. Aion kuunnella avoimin korvin, mielin ja sydämin kilpailijoiden ilmaisua. Odotan saavani liikuttua, inspiroitua ja oppia.

Klassisen musiikin maailma on ollut paljolti valkoinen ja harvojen, kuolleiden eurooppalaisten miessäveltäjien varassa. Shahilla on missio muuttaa asia, sillä upeaa musiikkia löytyy joka maailmankolkasta.

Hän haluaa monipuolistaa klassisen musiikin kenttää, antaa äänen aliarvostetuille säveltäjille ja nostaa esiin katveisiin jäänyttä musiikkia eri sukupuolilta ja erilaisista kulttuurisista taustoista.

Laulumusiikki on Shahille vuoropuhelua ja tärkeä monikulttuurinen taidemuoto polarisoituvassa maailmassamme.

– Mirjam Helin -kilpailijat tulevat ympäri maapalloa, ja saamme kuulla hyvin monenlaisia lauluja ja nähdä erilaisia tapoja esiintyä. Helsingissä osataan arvostaa yksilöllisiä tapoja olla muusikko, Keval Shah kehuu.

Täsmennetty 12.6.2024 kello 14:25 Sibelius-Akatemian nimeksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Yle välittää Mirjam Helin -laulukilpailun 3.-12.6. Kaikki kilpailun sisältö löytyy kootusti Yle Areenasta.