Suomi-vitsillä sisään

SOUL Perinteiseen asuun sonnustautunut ulkomaalainen tarttuu mikrofoniin ja herättää studioyleisön rempseällä laulullaan.

Meneillään on television suosittu aamuohjelma nimeltä Achim Madang, suomeksi ”Aamun etupiha”.

Sama ulkomaalainen mies näkyy siellä täällä Etelä-Koreassa.

Yhdessä tv-ohjelmassa hän keskustelee pörröeläimiksi pukeutuneiden juontajien kanssa. Toisessa hän etsii asuntoa ulkomaalaisille Soulin suurkaupungissa.

Youtubessa hänellä on oma kanava. Miehen voi nähdä myös valokuvamallina sekä pikkurooleissa draamasarjoissa ja elokuvissa.

Hän on Leo Ranta, 29, Suomen lahja Etelä-Korean viihdeteollisuudelle.

Alla olevalta videolta näet Rannan esiintymisen KBS-kanavan Achim Madang -ohjelmassa. Hänellä on yllään korealainen perinneasu hanbok. Toisessa videossa hän puhuu suomalaisuudesta EBS-kanavan Ingan-odoeja -nimisessä ohjelmassa.

Etelä-Koreasta on tullut populaarikulttuurin suurvalta.

Se suoltaa maailmalle bändejä, elokuvia, tv-ohjelmia ja niihin liittyviä innovaatioita. Parhaat niistä jalostetaan vientituotteiksi.

Maan viihdeteollisuus on niin vetovoimaista, että Souliin on muuttanut tuhansia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka haaveilevat urasta korealaisessa showbisneksessä.

Yksi kovaan kilpailuun mukaan lähteneistä on suomalainen Leo Ranta.

– Ei se helppoa ole ollut. Viisi vuotta kesti ennen kuin ihmiset alkoivat katsella minuakin, hän kertoo.

190-senttinen mies erottuu Soulin katukuvassa, mutta se ei riitä menestykseen viihdemaailmassa. Leolla on valttikortti, jota muilla ei ole:

Korean kielellä kerrotut Suomi-vitsit.

Muutama vuosi sitten hän päätti kertoa tv-ohjelmassa muutaman Suomeen liittyvän vitsin. Ne osoittautuivat niin suureksi menestykseksi, että Ranta kehitti niistä bravuurinsa.

Alla olevalla videolla Ranta kertoo, minkälaisista asioista hän veistelee ohjelmissaan:

Auringonsäteet pyrkivät sisään pienestä ikkunasta. Patja on nostettu seinälle, jotta 15 neliön asunnossa mahtuu liikkumaan.

Tämän kokoinen asunto on tyypillinen poikamiesboksi kymmenen miljoonan asukkaan Soulissa. Se sijaitsee kaupungin keskusta-alueella, jossa asuminen on keskimääräistä kalliimpaa.

Alla olevista videoista näet, miten Ranta saa pienen asunnon toimimaan kotina ja studiona. Kotimaa Suomi näkyy myös sisustuksessa.

– Tervetuloa Leo-TV:n pariin, hän viimein aloittaa.

Youtube-lähetys käynnistyy totuttuun tapaan Suomi-kevennyksellä, joka menee suurin piirtein näin: vauvauinti on tullut Etelä-Koreaankin, mutta Suomessa ollaan jo seuraavalla tasolla ja kokeillaan jo vauvojen avantouintia.

Korealaisia katsojia naurattaa Leon kuiva ja ajoittain outo huumori, jota hän rikastaa korealaisilla sananparsilla. Youtube-kanavalla on yli 120 000 tilaajaa.

Alla olevalla videolla Ranta heittää jälleen yhden Suomi-tarinan. Tällä kertaa aiheena on vedenjakelu.

Tärkein syy siihen, miksi Leo Ranta kiinnostaa Etelä-Koreassa, on hänen täydellinen kielitaitonsa.

– Ajattelen ja puhun kuin korealainen, mutta näytän hyvin suomalaiselta. Täkäläisten mielestä robotilta, hän vitsailee.

Robottimaisuus tulee Leon mukaan siitä, että puhuessaan hänen kasvonsa ovat melko ilmeettömät korealaisiin verrattuna.

Muut eleet ovat kuitenkin kuin korealaisilla. Ne hän oppi jo pikkulapsena.

Rannan isä työskenteli suomalaisen kaivosyhtiön Tamrockin palveluksessa.

Tamrock toimitti maahan muun muassa porauslaitteita, joiden avulla maan armeija löysi vuoristoiselta rajavyöhykkeeltä Pohjois-Korean kaivamia tunneleita. Myöhemmin tunneleista tehtiin turistinähtävyyksiä Koreoiden välisellä aseettomalla vyöhykkeellä.

Koulunsa Ranta kävi puoliksi Etelä-Koreassa ja Suomessa. Lukion jälkeen hän aloitti opiskelut Helsingissä, mutta kaipuu lapsuudenmaisemiin kaihersi mieltä.

Päätöksen paluusta sinetöi uusi opiskelupaikka Soulissa, maineikkaassa Yonsein yliopistossa tietotekniikan linjalla.

Pian takaisinmuuton jälkeen sähköpostiin kilahti tiedustelu esiintyä televisiossa.

Ohjelmassa ulkomaalaiset keskustelisivat oman maansa ja Etelä-Korean välisistä eroista. Tällainen ohjelmatyyppi on ollut suosittu Etelä-Koreassa jo vuosikymmeniä.

Ranta meni mukaan ja alkoi saada lisää pyyntöjä.

Pieni julkkis hänestä tuli viimeistään ”Mustekalapeli” -hittiohjelman myötä. Siinä joukko ulkomaalaisia tutustuu maahan ja kisailee korealaisissa perinnelajeissa.

Nykyisin Rannalla on jo useampi oma ohjelma Leo TV -nimisellä Youtube-kanavalla. Hän on julkaissut kanavallaan muun muassa sarjan, jossa hän matkustaa eri puolilla Aasiaa.

Toisessa kanavan sarjassa hän testaa Soulin ravintoloita. Alla olevassa videossa Ranta kuvaa ohjelmaa pienessä nuudeliravintolassa Yongsanin kaupunginosassa.

Etelä-Korean menestys maailman viihdeteollisuudessa perustuu Leon mielestä pitkälti nopeuteen. Korealaiset omaksuvat uusia asioita vikkelästi ja muuttavat toimintatapojaan lennosta.

Mutta töitä pitää tehdä paljon.

– Korealaiset etsivät aamusta iltaan uusia ideoita. Kun tietty juttu alkaa menestyä, siihen aletaan saman tien satsata, Ranta kuvailee.

Suomalaisesiintyjää pyydetään sponsoroitujen videoiden, TV- ja radioesiintymisten lisäksi mainoksiin. Draamasarjoista ja elokuvistakin hän on viime aikoina alkanut saada pieniä rooleja.

Yle kysyi Soulin kaduilla nuorilta korealaisilta, tuntevatko he Leo Rannan. Monille Ranta on tuttu hahmo.

– Ei tämä tavallista työelämää ole. Teen töitä sitä mukaa kuin yhteydenottoja tulee. Välillä on kiireempiä kausia, sitten parin viikon hengähdystaukoja, jolloin voin levätä ja keskittyä muuhunkin elämään.

Tietotekniikan yliopistotutkinnolla ja vahvalla kielitaidolla löytyisi todennäköisesti töitä muiltakin aloilta.

– En mieti, mitä tekisin kymmenen vuoden päästä. Keskityn nyt näihin nykyisiin hommiini ja katson mihin tämä johtaa, Leo sanoo.