Suomalaisten arvellaan saavan yli miljoona punkin puremaa vuosittain.
Noin viidesosa punkeista eli puutiaisista kantaa Borrelia burgdorferi -bakteeria, jolla voi olla ikäviä seurauksia. Duodecimin julkaiseman Terveyskirjaston mukaan ainakin 10 000 suomalaista saa vuosittain borrelioositartunnan, ja tartunnansaaneista noin puolelle kehittyy oireita.
Suomessa esiintyvät punkit levittävät kahta tautia: toinen on virustauti puutiaisaivokuume ja toinen bakteeritauti borrelioosi. Puutiaisaivokuumeeseen on olemassa taudilta suojaava rokote, borrelioosiin rokotetta vasta kehitetään.
Borrelioosirokotteita on tällä hetkellä kehitteillä useita, mutta pisimmällä on FVR-Suomen rokotetutkimuksen tutkimuspäällikön Arto Palmun mukaan lääkeyhtiö Pfizerin ja rokotteita kehittävän Valnevan VLA15 -rokotevalmiste.
Myyntilupaan tähtäävään tehotutkimukseen osallistuu Suomesta yli 300 henkilöä. Maailmanlaajuisesti koehenkilöitä on useita tuhansia.
Tutkimus käynnistyi vuoden 2022 syksyllä. Tutkittavat ovat saaneet vuoden 2023 aikana kolmen rokoteannoksen sarjan ja tänä keväänä tehosteannoksen. Nyt tutkimuksessa seurataan rokotteen tehoa. Palmun mukaan rokote voi tulla markkinoille jo aiemmin, jos lääkeviranomaiset myöntävät nopean myyntilupakäsittelyn.
– Vuonna 2026 pitäisi saada lopulliset tulokset ja ehkä vuonna 2027 rokote voisi olla saatavilla, arvioi Palmu.
Varmuutta rokotteen tehosta ei vielä ole
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin rokote estää tautitapauksia.
Lopputulosta ei voi varmuudella vielä ennustaa. Tutkimukseen osallistuu paljon luonnossa liikkuvia ihmisiä, jotka kohtaavat punkkeja liikkuessaan. Koehenkilöistä puolet saa rokotetta ja puolet suolavettä.
– Seuraamme verinäytteitä ja tautitapauksia. Kun tutkimuksen tulokset on kerätty, ne analysoidaan, ja siitä saadaan tulos, kuinka tehokas rokote on, kuvailee Palmu tutkimuksen etenemistä.
Aiemmat pienemmät tutkimukset Pfizerin rokotteella ovat Palmun mukaan osoittaneet, että vasta-aineita on muodostunut kaikissa ikäryhmissä hyvin ja lähes kaikilla tutkittavilla.
– Toive tietysti on, että vasta-ainevaste olisi mahdollisimman korkea, jotta rokotteen teho olisi korkea ja rokotetta käytettäisiin laajasti. Käytännössä uskoisin, että rokotteen teho on vähintään 75 prosenttia.
Tutkittavassa borrelioosirokotteessa on mukana valkuaisaineantigeeni, joka on kerätty kuuden erityyppisen bakteerin pinnasta. Mukaan rokotteeseen on valittu bakteerikantoja, joita on havaittu Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Jos tutkimustulokset ovat suotuisia ja rokotteelle myönnetään myyntilupa, rokotetta voitaisiin antaa viisivuotiaista ylöspäin ikääntyneisiin asti. Tutkimuksessa rokoteannosten koko ja annoskerrat ovat olleet kaiken ikäisillä samat.
Tietoa rokotteen pitkäaikaisesta tehosta ei tässä tutkimuksessa saada.
– Sen selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimuksia, kuinka pitkäaikainen suojateho on ja kuinka voimakkaana se säilyy ilman uusia tehosteannoksia, Palmu sanoo.
Tutkimuspäällikkö pitää rokotteen kehittämistä borrelioosia vastaan tärkeänä etenkin borrelioosin aiheuttamien myöhäiskomplikaatioiden vuoksi.
Myöhäisvaiheen taudissa voi tulla niveloireita, sydänoireita ja erityisesti hermostollisia oireita, esimerkiksi kasvohermohalvauksia ja jopa aivokalvontulehduksia.
– Se on merkittävin tautitaakka, jota pyritään ehkäisemään.
Lämmin sää saa punkit liikkeelle
Suomessa eniten borrelioositapauksia havaitaan Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla tautia esiintyy paljon kansainvälisestikin vertailtuna.
Borrelioosi voi kuitenkin tarttua missä päin maata tahansa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Punkkihavaintoja keräävään valtakunnalliseen punkkiliveen on jo tehty ilmoituksia punkeista muun muassa Meri-Lapissa.
Punkkeihin ovat törmänneet monet luonnossa liikkujat, koiranomistajat ja esimerkiksi palstaviljelijät.
Helsingissä Lassilan viljelypalstalla tyttärensä Ronjan kanssa päiväkävelyllä oleva Orest Lazepka ei itse ole palstallaan tänä vuonna vielä nähnyt punkkeja, mutta ammattipuutarhurina seuraa punkkitilannetta tarkkaan.
– Kuulemani mukaan punkkeja on aika paljon liikkeellä, Lazepka sanoo. Hän kertoo seuraavansa pientä jälkikasvuaan punkkien suhteen tarkasti.
Lazepka on selvinnyt ilman borrelioositartuntoja, vaikka ulko- ja viljelytöissä punkkeja on tarttunut ihoon ja vaatteisiin silloin tällöin:
Punkkitarkastukset ja niiltä suojautuminen ovat monelle rutiinia
Riikka Hussinki käy viljelypalstallaan usein 3-vuotiaan lapsensa kanssa. Hän ei anna punkkien rajoittaa elämää, mutta kokee, että huolellisuutta lapsen kanssa liikkuessa tarvitaan.
– Kerran on löydetty punkki lapsen korvan takaa. En tiedä, mistä se on tullut, mutta niitä alkaa olla aika paljon täällä pääkaupunkiseudulla. Koirista on löytynyt myös monta punkkia, Hussinki kertoo.
Suojautuminen ja punkkitarkastukset ovat hyvä rutiini. Hussinki kertoo pitkähihaisen paidan, kumppareiden ja pitkien housujen suojaavan kasvimaalla. Iltaisin hän tekee itselleen ja lapselleen punkkitarkastuksen.
Mahdolliseen tulevaan rokotteeseen Riikka Hussinki suhtautuu myönteisesti.
– Jos rokote todetaan turvalliseksi lapselle, niin mielelläni sen kyllä otan.
Orest Lazepka pohtii, ketkä borrelioosirokotteesta hyötyisivät.
– Varmasti ikään katsomatta pihoilla ja palstoilla puuhastelevat, ja esimerkiksi töiden puolesta luonnon kanssa tekemisissä olevat.