Poliisi teki viime vuonna yhteensä noin 5000 aseluvan peruuttamispäätöstä ja haltuunottoa. Jos määrä jakaantuisi tasaisesti vuoden joka viikolle, se tarkoittaisi liki sataa aseluvan peruutusta joka viikko. Yhdellä päätöksellä voidaan peruuttaa useampia lupia.
Keskustelu aseluvista ja niiden perumisista heräsi huhtikuun lopussa, kun kansanedustaja Timo Vornasen epäiltiin syyllistyneen julkisella paikalla ammuskeluun. Vornasen käyttämä pieni käsiase oli Ylen tietojen mukaan täysin luvallinen ase. Itä-Suomen poliisilaitos takavarikoi Vornasen aseet välikohtauksen jälkeen ja käynnisti lupaharkinnan aseista.
Ihmiset haluavat itse luopua aseistaan
Poliisihallituksen mukaan yleisin syy peruutuksiin on luvanhaltijan sopimattomuus pitää aseita hallussaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sopimatonta käyttäytymistä, rikoksia, huumausaineiden käyttöä, päihderiiippuvuutta ja terveyssyitä kuten muistisairautta tai mielenterveysongelmia.
Eniten aselupia on keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä. Siitä kertoo myös yksi viime vuosina yleistynyt syy perua aselupa.
Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Rannan mukaan ihmiset pyytävät yhä enemmän itse aselupansa perumista.
– Kun ikää alkaa tulla, metsässä tarpomiselle tulee jossain vaiheessa stoppi ihan fyysisistä syistä. Silloin voi olla helpointa tuoda pyssyt poliisilaitokselle ja sanoa, että olen lopettanut harrastamisen, että laittakaa pataan. Se on aika paljon yleisempää kuin voisi kuvitella, Ranta sanoo.
Rannan mukaan aseluville on joskus pohdittu myös yläikärajaa. Tällä hetkellä sellaista ei ole.
– Tiedetään, että ihmiset ikääntyvät kovin eri tavoin. Joten yläikäraja, jota vanhemmilla ei asetta saisi olla, ei oikein istu meikäläiseen ajatusmalliin.
Eniten aseita kuusikymppisillä
Tilastojen mukaan eniten esimerkiksi pienoiskivääreitä on noin 60-vuotiaille. Haulikkoon tarvittavia lupia on eniten 50–70 -vuotialla.
Hieman nuoremmat ikäluokat omistavat sen sijaan erilaisia käsiaseita. Silti eniten pistooleja ja revolvereja on noin 50-vuotiailla.
Jos asemäärät suhteutetaan asukaslukuun, eniten aseita on Lapissa. Jos aseet jaettaisiin tasaisesti, niitä olisi pohjoisessa joka toisella lappilaisella.
Näin tasaisesti aseet eivät silti todellisuudessa jakaudu. Rannan mukaan samalla ihmisellä on usein monia aseita.
Kuusi kivääriä oli liikaa
Poliisi ei ole kertonut, kuinka moneen aseeseen esimerkiksi kohun keskiössä olleella kansanedustaja Timo Vornasella oli lupa. Henkilöiden aseluvat ovat salassa pidettävää tietoa ampuma-aselain perusteella.
Suomen laki ei määritä, kuinka monta asetta henkilöllä voi olla. Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Rannan mukaan olisi perin vaikeaa määritellä sellaista lukua. Esimerkiksi asekeräilijöillä aseita voi olla jopa satoja.
Aseiden määrä ei myöskään voi Rannan mukaan absoluuttisesti olla syy, ettei uutta aselupaa myönnetä.
– On täysin perusteltua myöntää uusi lupa erilaiseen aseeseen, kun käyttötarkoitus on erilainen. Esimerkiksi ampumaurheilun eri lajeissa tarvitaan käsiaseita eri kaliiberissa ja eri tavalla toimivia, Ranta sanoo.
Toisaalta poliisi voi evätä hyvinkin luvan, jos henkilöllä on jo samaan käyttötarkoitukseen samanlaisia aseita.
– Meillä on hallinto-oikeuden päätös tapauksessa, jossa henkilöllä oli jo kuusi kivääriä samaan käyttötarkoitukseen. Poliisi ei myöntänyt aselupaa seitsemännelle, henkilö valitti siitä hallinto-oikeuteen, joka oli asiasta poliisin kanssa samaa mieltä.