Suomalainen on EU:n nettomaksaja, lappilainen ei – rahalla on muun muassa parannettu teitä ja kerätty ruokareseptejä

Suomi maksaa EU:lle vuosittain 144 euroa per henkilö, mutta vain pohjoisessa ja idässä rahaa saadaan enemmän kuin maksetaan. Hallituksen leikkaukset voivat tosin muuttaa tilannetta.

Toimittaja Armi Auvinen kertoo videolla, minne Lappiin saatu EU-raha on oikein mennyt.
  • Armi Auvinen

Lapissa ollaan saamapuolella, kun lasketaan kuinka paljon rahaa jokainen suomalainen teoriassa maksaa Euroopan unionille joka vuosi. Esimerkiksi vuoden 2022 tiedon mukaan Suomi maksaa EU:lle vuosittain 144 euroa per henkilö.

EU:n alue ja rakennepolitiikka on jaettu eri ohjelmakausille.

Kuluvalla kaudella 2021-2027 Lappi saa jo pelkästään alueellisten rahoitusohjelmien kautta 147,7 euroa per henkilö per vuosi, eli jonkin verran enemmän kuin mikä on laskennallinen maksuosuus.

Lappi ei silti maakuntana ole suurin saaja EU-rahoissa, vaan se saa EU-rahoja vasta toiseksi eniten Suomessa. Eniten EU:n hankerahoista ovat saaneet nauttia kainuulaiset eli 151,1 euroa per henkilö per vuosi. Kolmanneksi eniten rahaa on mennyt Etelä-Savoon, eli vuosittain 146 euroa per henkilö.

Maakuntien saama rahoitus (alueelliset rahoitusohjelmat 2021-2027)
MaakuntaEuroa/per asukas
Uusimaa5,2
Pohjanmaa27,5
Varsinais-Suomi13,8
Pirkanmaa13,4
Pohjois-Pohjanmaa86,3
Lappi147,7
Keski-Pohjanmaa97,5
Pohjois-Savo116,0
Etelä-Karjala45,9
Kanta-Häme25,9
Satakunta38,0
Keski-Suomi41,6
Etelä-Pohjanmaa58,5
Päijät-Häme28,1
Pohjois-Karjala129,0
Kainuu151,1
Kymenlaakso49,9
Etelä-Savo146,0
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Koko Suomen tasolla tilanne on erilainen

Itä- ja Pohjois-Suomen asema johtuu niiden erityiskriteerien perusteella saamasta rahoituksesta. Koko Suomen tasolla tilanne on erilainen. Alueellisten rahastojen saanto on koko Suomen osalta 42,1 euroa per henkilö per vuosi.

Toisaalta kyseinen rahoitus kertoo vain sen, mitä saadaan alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta. Todellisuudessa Lapin ja muiden erityisalueiden saama summa on paljon suurempi.

Lapin liiton kehityspäällikkö Päivi Ekdahlin mukaan kaikki muut rahoitusohjelmat eli esimerkiksi maaseuturahasto, kalatalousrahasto, kansainväliset alueohjelmat sekä suoraan Komissiosta haettavat Euroopan laajuiset ohjelmat ja muut rahoitusvälineet, rajaturvallisuuteen ja rajojen toimivuuteen liittyvät rahastot sekä kymmenet muut rahastot tuovat kaikki rahoitusta vielä tähän päälle.

– Sitä pitää vain osata ja haluta hakea, Ekdahl sanoo.

Lappilaisten potti yli 200 euroa per asukas

Alueellisten rahoitusohjelmien lisäksi Lappiin on jo tänä vuonna tullut esimerkiksi maaseuturahaston kautta yhteensä reilut yhdeksän miljoonaa euroa. Lisäksi kalatalousrahastosta on tällä ohjelmakaudella myönnetty Lappiin tähän mennessä noin kaksi miljoonaa euroa.

Kun nämä summat yhdistää aluekehitysrahojen pottiin, lappilaisten saamat EU-rahat nousevat yhteensä 207,81 euroon per asukas.

Suomen leikkauksilla enemmän vaikutusta kuin EU-vaaleilla

Koko kauden 2021-2027 rahoituskehyksestä ei silti ole vielä varmuutta. Jos Suomi tekee leikkauksia EU-rahoitusta vastaavaan kansalliseen rahoitusosuuteen, ei myöskään EU-rahoituksen osuutta pystytä kokonaan käyttämään.

Ekdahlin mukaan on vielä epäselvää, miten hallituksen leikkaukset kohdistuvat maaseudun kehittämistoimiin.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuun alussa. Sinänsä uusi parlamentti ei rahoitukseen ainakaan välittömästi vaikuta, koska rahoituskehykset jaetaan aina seitsemän vuoden ohjelmakausittain. Seuraavan budjetin kehysehdotuksen Euroopan komissio antaa vuoden 2025 kesällä. Lopullisen budjetin valmistuminen kestää noin kaksi vuotta.