Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa on kouluja, joissa yli puolet tytöistä kertoo olevansa ahdistuneita.
8.–9.-luokkalaisilta kysyttiin tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä syksyllä, kokevatko he kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta.
Yle sai Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kyselyn koulukohtaiset tiedot.
Tytöt kokevat ahdistusta huomattavasti poikia enemmän. Vaikka ensin voisi ajatella, että ahdistus näkyy eniten alueilla, joilla on sosiaalisia ongelmia, kyselyn perusteella myös hyvin toimeentulevien asuinalueiden tytöt ovat ahdistuneita.
Monissa kouluissa ahdistus näyttää lisääntyneen selvästi koronan jälkeen, jopa useita kymmeniä prosenttiyksiköitä.
Yksi koulu, jossa tyttöjen ahdistus näkyy, on Tervakosken yhteiskoulu Janakkalassa Kanta-Hämeessä. Koulun tytöistä 53,6 prosenttia kertoo tuntevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta. Lukema on yli tuplaantunut vuoden 2021 kouluterveyskyselystä.
Tässä jutussa kerrotaan, millaisia ratkaisuja koulussa on kehitetty ahdistuksen torjumiseen.
Ylen koneesta pystyt katsomaan lähikoulusi tilanteen oppilaiden ahdistuksen osalta sukupuolen mukaan. Voit hakea koneesta yksittäisten koulujen tietoja, ja samalla pääset tutustumaan koulujen postinumeroalueiden taustatietoihin, kuten työllisyysasteeseen ja mediaanituloon.
Tyttöjen ahdistuksen taustalla ulkonäköpaineita ja koulustressiä
Kun Janakkalan Tervakosken yhteiskoulu sai kouluterveyskyselyn tulokset, se aiheutti henkilökunnassa huolta.
Apulaisrehtori Sami Piironen sanoo, että ensimmäinen askel oli kuulla 8. ja 9.-luokkalaisia tyttöjä.
– Tyttöjen kertomana esille nousi kaksi erilaista teemaa, jotka olivat ulkonäköpaineet ja koettu koulustressi, Piironen summaa.
Piironen kertoo, kuinka keskusteluissa esille tuli myös se, että ensimmäisenä mainittuun vaikuttaa sosiaalinen media ja siellä leviävät kauneusihanteet. Koulustressin osalta kokemuksissa kuului itsenäisen työskentelyn paine, stressi isoista kokeista ja ylipäätänsä huoli koulussa menestymisestä.
Piironen huomauttaa myös, että tuorein kouluterveyskysely on ensimmäinen kysely korona-ajan jälkeen.
– On eletty varsin poikkeuksellisia aikoja. Oppilaat, jotka ovat tähän kyselyyn vastanneet, ovat eläneet korona-ajan. Ja jos ajatellaan yhteiskunnallisesti, niin tässä on muitakin isoja ja valitettavia tapahtumia ympärillä, kuten Ukrainan sota.
Apulaisrehtori Piironen huomaa ahdistuksen nuorissa usein yleisilmeen muuttumisena, jolloin oppilas voi olla flegmaattinen, väsynyt tai hänellä voi olla keskittymisvaikeuksia.
Koulun erityisopettajalle Jukka Myllylle tyttöjen ahdistus näkyy erityisesti jaksamisessa. Kiinnostus oppimista kohtaan laskee.
Erityisopettaja Jukka Mylly ja koulukuraattori Reija Sailio kertovat havaintojaan tyttöjen ahdistuksesta:
Tervakosken koulun toimenpide 1: Aamupuuroa ja rentoutumista
Tervakosken yhteiskoulussa on aloitettu aamupuuron tarjoilu osana oppilaiden hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Ilmainen puuroaamiainen on tarjolla halukkaille oppilaille joka arkipäivä kello 7.45.
Puuroa tarjoillaan, koska kouluterveyskyselyn tulokset paljastivat, että moni oppilaista jättää aamupalan syömättä kokonaan.
Apulaisrehtori Sami Piironen toivoo oppilaiden innostuvan aamupuurokokeilusta:
Aamupuuron lisäksi oppilailla on mahdollisuus huolehtia jaksamisestaan rentoutusvälitunnilla, joka järjestetään viikottain koulun liikuntasalissa.
Rentoutusvälitunti on avoin kaikille oppilaille, jotka haluavat saada rentoutushetken päivän päätteeksi tai oppituntien väliin. Tarkoituksena on tarjota oppilaille mahdollisuus pysähtymiseen.
Koulupsykologi Anni Rissanen kertoo videolla rentoutusvälitunnin tavotteista:
Tervakosken koulun toimenpide 2: Voimavararyhmä
Vastauksena tyttöjen kokemaan ahdistukseen ja stressiin Tervakosken yhteiskoulussa perustettiin nimenomaan tytöille tarkoitettu voimavararyhmä, jossa osallistujia kannustetaan löytämään omia voimavaroja ja vahvuuksia.
Koulukuraattori Reija Sailio kertoo tyttöjen voimavararyhmän toiminnasta:
Kuraattori Reija Sailion mukaan ryhmästä saadut opit voivat olla esimerkiksi sellaisia, että nuori muistaa pitää taukoja tai käydä vaikkapa lenkillä ennen kuormittavaa kokeisiin lukua.
Lisäksi tyttöjä kehotetaan keskusteluun perheen kanssa, jotta he oppisivat myös kotona sanoittamaan stressaavia tunteitaan ja pyytämään apua.
Ahdistuksen Sailio muistuttaa olevan myös normaali osa elämää.
– Jos ahdistus alkaa olla kokoaikaista ja jokapäiväistä, puhutaan jo ahdistuneisuushäiriöstä, mutta normaalia elämään kuuluvaa ahdistusta pitää vähän myös oppia sietämään. Se on tunne, joka tulee ja menee.
Tervakosken koulun toimenpide 3: Voimavara- ja kouluvalmentaja
Tervakosken yhteiskoululla oppilailla on mahdollisuus tavata halutessaan myös koulu- ja voimavaravalmentajaa Tiia Virtasta. Oppilaat voivat olla yhteyksissä Virtaseen puhelimitse, jos he kaipaavat aikuista, kenen kanssa tehdä rauhassa koulutehtäviä.
Tehtävien tekemisen ohessa oppilaalla on mahdollisuus jutella koulu- ja voimavaravalmentajan kanssa myös muista asioista.
Koulu- ja voimavaravalmentaja Tiia Virtanen kertoo työstään ja seitsemännen luokan oppilas Nuppu Munnukka valmennuksen merkityksestä itselleen:
Juttua korjattu 15.5., 16.5. ja 17.5.2024: Kuvassa, jossa oli esiteltynä kymmenen eniten ahdistusta kokevaa koulua, oli poikien listauksessa väärät koulujen nimet. Koulujen nimet korjattu oikeiksi. Lisäksi koneeseen lisättiin yhteensä 56 koulun tiedot. Ylöjärven yhtenäiskoulun nimi korjattiin samalla muotoon Soppeenmäen yhtenäiskoulu. Koneen rajaus oli jutussa kerrottu virheellisesti. Koneen lopussa on nyt näkyvillä tietojen oikea rajaus.
Päivitetty 25.5.2024: Juttuun on lisätty tietoa siitä, miten ahdistusta kysyttiin koululaisilta.
Juttua korjattu 3.6.2024: Jutun koneessa oli 45 koulua, joiden postinumero oli väärin tai muuttunut. Postinumerot on päivitetty ajan tasalle. Lisäksi koneeseen lisättiin kolme koulua.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.