Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hakee lisärahoitusta, hyvinvointialue tiedottaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aikoo esittää asiaa tiistaina pidettävässä kokouksessaan.
Tiedotteessa kerrotaan, että hyvinvointialue on joutunut ottamaan 100 miljoonaa euroa velkaa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi. Tiedotteen mukaan velkaa on pitänyt ottaa, koska kunnista siirtynyt rahoitus ei ole riittänyt.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sopeuttaa toimintaansa ja lisää tuottavuuttaan 300 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä juuri hyväksytyn uudistusohjelman avulla. Tästä saatavat säästöt eivät kuitenkaan tule riittämään.
Siksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hakee valtiolta riittävien peruspalvelujen turvaamiseen 74 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 74 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Yhteenlaskettuna summa on 148 miljoonaa euroa.
Professorin mukaan epäoikeudenmukaista
Vantaan ja Keravan alue kasvaa vauhdilla ja hyvinvointialue on Suomen monikulttuurisin. Uudenmaan erillisratkaisun takia säästöt tehdään peruspalveluista.
Monikulttuurisuus ja metropolialueen lieveilmiöt ovat korostuneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Tilanne vaatii sosiaalihuollon palveluissa muita alueita selvästi suurempaa tarvetta.
Aalto-yliopiston professori Teemu Malmi on tehnyt sosiaalihuollon palvelutarpeen osalta selvityksen hyvinvointialueen rahoitusmallista. Selvityksen on pyytänyt hyvinvointialue itse.
Malmin selvityksen perusteella alueiden rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti juuri Vantaan ja Keravan aluetta. Selvityksen mukaan hyvinvointialue saa vuosittain 60–85 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta.
– Rahoitusmalli ei kohtele aluettamme oikeudenmukaisesti. Haluamme toimia vastuullisesti ja varmistaa Vantaan ja Keravan asukkaille riittävät peruspalvelut alueemme erityisyydestä riippumatta. Esitämme siksi aluehallitukselle lisärahoituksen hakemista omien sopeuttamistoimiemme lisäksi, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö toteaa tiedotteessa.
Aronkydön mukaan alijäämien kattamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä jouduttaisiin tekemään kohtuuttomia ja lainvastaisia säästötoimia, mikäli rahoitushakemusta ei tehtäisi.