MOSKOVA Venäjän presidentti Vladimir Putin oli varannut sunnuntai-iltaan yhden pienen yllätyksen, kun hän ilmoitti ulko- ja turvallisuuspolitiikan ministerinimityksistä.
Kolme keskeistä hahmoa vaihtaa paikkaa. Edellisen hallituksen varapääministeri Andrei Belousov nousee puolustusministeriksi ja pitkäaikainen puolustusministeri Sergei Šoigu siirtyy liittovaltion turvallisuusneuvoston sihteeriksi. Tätä virkaa vuodesta 2008 hoitanut Nikolai Patrušev siirtyy toiseen tehtävään.
65-vuotias Belousov tunnetaan pätevänä taloudenhoitajana ja teknokraattina. Hän on kannattanut Venäjän talouden mobilisoimista sodan taakse.
Belousovin nimitys ei varmaankaan tyydytä Venäjällä jyrkkiä sodan kannattajia, jotka olisivat toivoneet virkaan kovan linjan sotilasta.
Ekonomistina Belousovilla ei ole sotilastaustaa, mutta sitä ei ollut hänen edeltäjilläänkään. Kuten lännessäkin Venäjän puolustusministerit ovat olleet siviilejä.
Belousovin nimitys voi kertoa jotain siitä, millä tavoin Venäjän johto yrittää voittaa sodan Ukrainaa vastaan.
Sota-aikana hallinnon talousväki on suoriutunut tehtävistään turvallisuusviranomaisia paremmin.
Talouden pyörät pyörivät vielä, vaikka länsi on asettanut Venäjää vastaan laajamittaisia talouspakotteita.
Taloudesta vastaavien teknokraattien onnistumisesta kertoo sekin, että pääministeri Mihail Mišustinin uusi hallitus jatkaa pitkälti edellishallituksen kokoonpanossa.
Belousovin tehtävänä on laittaa puolustusministeriön talous kuntoon. Poliittinen konsultti Jevgeni Mintšenko siteerasi Kommersant-lehdelle Napoleonia: ”Sodassa on kaksi tärkeää asiaa. Ensimmäinen ovat rahat. Toisen olen unohtanut.”
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Aleksandr Baunov arvioi Belousovin nimityksen kertovan siitä, että liikekannallepanojen ja rintaman läpimurtojen sijaan strategiana on päihittää Ukraina hitaalla painostuksella, Venäjän sotateollisen kompleksin ja koko talouden voimalla.
Venäjän johdolla voi toki olla ylioptimistinen kuva talouden suorituskyvystä. Talouskasvua ajavat nyt kasvavat sotilasmenot, ja se voi pidemmän päälle murentaa Venäjän talouden perustaa.
Sergei Šoigun siirto on herättänyt kysymyksiä, onko kyseessä ylennys vai alennus.
Asiantuntijapiireissä on kahtalaista henkeä. Kansallinen turvallisuusneuvosto on joko sivuun siirrettyjen poliitikkojen säilö tai vaikutusvaltainen paikka turvallisuuspolitiikan pulssilla.
68-vuotias Šoigu on Venäjän politiikan pitkäaikainen selviytyjä, mutta hänen asemansa ministerinä alkoi horjua, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajautui vaikeuksiin vuonna 2022.
Varsinkin jyrkän linjan nationalistipiireissä Šoigua ja yleisesikunnan päällikköä Valeri Gerasimovia arvosteltiin äänekkäästi siitä, että sotilailla ei ollut riittäviä varusteita sodan voittamiseen.
Näyttävimmin Šoigua yritti kammeta puolustusministerin paikalta Wagner-palkkasotilasyhtiön perustaja Jevgeni Prigožin.
Valtakamppailu yltyi Wagner-taistelijoiden lyhyeen sotilaskapinaan kesäkuussa 2023. Prigožin kuoli epäilyttävässä lentokoneturmassa elokuussa 2023.
Kuvaavaa on, että Putin siirtää Šoigun ministerin tehtävistä vasta nyt, kun Venäjän sotamenestys on kääntynyt.
Putin ei mielellään laita luottomiehiään vaihtoon eikä varsinkaan painostettuna.
Šoigun aseman heikkenemisestä ministeriössä kertoi hänen suojattinsa, varapuolustusministeri Timur Ivanovin korruptiosyyte viime kuussa.
Nationalistipiireissä oli syytetty, että juuri puolustusministeriön korruptio oli heikon sotamenestyksen taustalla.
Toisaalta Šoigun siirto turvallisuusneuvoston sihteeriksi kertoo siitä, että Putin ei hylkää kavereitaan.
Esimerkiksi analyytikko Tatjana Stanovaja katsoi, että turvallisuusneuvostosta tulee säilytyspaikka ”entisille” avainhahmoille, joita ei voi vain heittää syrjään mutta joille ei löydy parempiakaan töitä.
Toisaalta Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi Helsingin Sanomille, että kyseessä on ylennys. Šoigu pääsee sotilaiden lisäksi valvomaan koko turvallisuuskoneistoa.
Vielä ei ole tietoa, mihin asemaan 72-vuotias Nikolai Patrušev päätyy Kremlin tuolileikissä. Jokin tehtävä hänelle on varattu.
Patruševin poika Dmitri nousi uudessa hallituskokoonpanossa varapääministeriksi.
Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n ja sen seuraajaviraston FSB:n riveistä noussut Patrušev on tunnettu Putinin lähipiirin sotahaukkana.
Arvostettu brittiläinen Venäjä-asiantuntija Mark Galeotti arvioi, että Patrušev oli onnistunut kasvattamaan varsin byrokraattisen viran merkitystä: hän toimi ikään kuin tiedustelun johtajana ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajana yhtä aikaa.
Tällainen roolien sekoittuminen on ongelma, koska presidentin turvallisuusneuvonantajan pitäisi toimia tiedustelutiedon arvioijana, ei sen tuottajana.
Asemassaan Patrušev saattoi eristää Putinin ikäviltä tosiasioilta. Patrušev ei vain heijastellut Putinille tämän omia ennakkoluuloja ja vainoharhoja vaan jopa pahensi niitä, Galeotti arvioi.
Šoigulla ei ole takanaan Patruševin tiiviitä suhteita turvallisuuspalveluun, joten hän ei välttämättä kykene luomaan itselleen samanlaista asemaa.
Turvallisuusneuvoston sihteeristö on kuitenkin tärkeä, koska sen kautta kulkee suurin osa Putinille päätyvästä turvallisuustiedosta.
Kaikkiaan henkilönvaihdokset tuskin kertovat suunnanmuutoksesta Venäjän sotatoimissa. Näyttää, että Venäjän johto valmistautuu sotimaan pitkään ja ajamaan maan taloutta yhä enemmän sota-ajan malliin.
Seuraava kysymys on, miten käy yleisesikunnan päällikön Valeri Gerasimovin, kun Šoigu joutui vaihtoon. Sodan oloissa tehtävä on ministeriä tärkeämpi. Vielä Gerasimov sai säilyttää asemansa.
Tavallista kansaa Venäjän johdon tuolileikki ei juuri kiinnosta, varsinkin kun moni venäläinen on lakannut seuraamasta uutisia.