Lapin hyvinvointialueen laskelmien mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyksen supistaminen ei tuo Lapin hyvinvointialueelle säästöjä.
Hyvinvointialue on laskenut, että Kemissä sijaitsevan keskussairaalan toiminnan supistaminen pienentäisi kustannuksia ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonalla eurolla, mutta kasvattaisi Lapin keskussairaalan menoja suunnilleen yhtä paljon.
– Kemistä vähenee noin sata henkilötyövuotta, mutta Rovaniemelle olisi lisättävä noin sata henkilövuotta sekä 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi tarvittaisiin kolme uutta ensihoidon ambulanssia, kertoo Lapin hyvinvointialueen terveysjohtaja Miia Palo.
Palon mukaan Rovaniemelle tarvitaan kirurgiaan lisäresurssia, koska leikkaussalit ja henkilöstö ovat jo nyt tehokkaassa käytössä.
Hyvinvointialueen tiedotteen mukaan nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa.
Ouluun hakeutuminen lisäisi kustannuksia ennestään
Lapin hyvinvointialueen laskelmassa on hyödynnetty keskussairaaloiden kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia. Käytännössä laskelma perustuu siihen, että kaikki Kemissä tehtävät toimenpiteet siirtyisivät Rovaniemelle. Todennäköisesti kuitenkin ainakin osa potilaista hakeutuisi Ouluun.
– Jos tuhat leikkausta ostettaisiin muualta oman tuotannon sijaan, lisäisi se kustannuksia kahdella miljoonalla eurolla, Palo sanoo.
Käytännössä rahaa palaisi ennakoitua enemmän myös siksi, että laskelmasta puuttuvat kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut.
Hallitus tiukensi kehysriihessä otetta Kemin keskussairaalasta
Hallituksen kehysriihessä esitettiin, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei enää ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.
Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan keskussairaalasta, siirtyy Lapin keskussairaalaan yhden vuoden aikana noin 1 900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Rovaniemeltä pitäisi siirtää noin tuhat päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Kemissä.
– Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo tiedotteessa.
Laphan mukaan hoidon siirtäminen Kemistä Rovaniemelle johtaisi siihen, että Rovaniemelle tarvittaisiin lisäresurssia kahden uuden leikkaussalin ja yhden vuodeosaston verran.