Oli myöhäinen ilta Espoossa, kun Markus Bünger työskenteli ravintolassa ovimiehenä. Paikalla syntyi riita, kun Bünger ei päästänyt päihtynyttä henkilöä sisään.
– Hän sanoi, että palaa koiransa kanssa, ja sen myös teki.
Koira oli rottweiler, joka pääsi puremaan Büngeriä käteen useita kertoja.
– Onneksi sain koiran kaulapannasta kiinni ja pidettyä toisen käden vapaana. Sillä tavalla sain työnnettyä peukalon koiran silmään, jolloin se irrotti otteensa.
Koko tapahtuma kesti alle puoli minuuttia, mutta Büngerin kuntoutuminen vammoista kesti pitkään ja vaati useita lääkärikäyntejä.
Büngerillä säilyi maltti hyökkäyksen aikana. Hän on myös voimakasrakenteinen: jos sama hyökkäys olisi kohdistunut toiseen henkilöön, seuraukset olisivat voineet olla vielä vakavampia.
Svenska Yle on nähnyt asiakirjoja Büngerin saamasta hoidosta ja sairaalakäynneistä.
Suomessa eniten kuolleita
Vuosina 2013–2022 yhteensä 17 henkilöä menehtyi Suomessa koiran hyökkäyksen tai koiran pureman seurauksena, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista. Niistä ei selviä, mitä on tapahtunut ennen koiran hyökkäämistä tai millaisesta koirasta oli kyse.
Kuolinluvut muissa Pohjoismaissa samalta ajalta ovat Suomea alhaisemmat: Ruotsissa 12 menehtynyttä, Tanskassa ja Norjassa neljä menehtynyttä.
– Suomi erottuu Pohjoismaiden joukosta, toteaa ympäristötieteen dosentti Sirkku Sarenbo Linné-yliopistolta Kalmarista.
Hän on kollegansa Andreas Svenssonin kanssa tutkinut kuolemaan johtaneita koirahyökkäyksiä Euroopassa vuosina 1995–2016.
Sarenbo muistuttaa, että kuolemantapausten lisäksi tapahtuu hyökkäyksiä, joissa ihmisiä loukkaantuu. Nämä eivät näy tilastoissa.
– On myös tapauksia, joissa ihmisiä olisi kuollut ilman ripeää hoitoa, sanoo Sarenbo.
Sarenbo sanoo, että koirien hyökkäykset muita koiria kohtaan ovat yleisempiä kuin hyökkäykset ihmisiä kohtaan. Hyökkäyksiä muiden koirien kimppuun hän pitää eläinsuojeluongelmana.
Ei juurikaan tietoa hyökkäyksistä
Nicole Lehto kirjoitti koirahyökkäyksistä pro gradu -tutkielman Åbo Akademissa vuonna 2019. Hänet yllätti tilastotietojen puute aiheesta.
Hän oletti, että tietoa on saatavilla, koska koirahyökkäyksistä esiintyy säännöllisin välein juttuja mediassa.
– Minut yllätti, että tällaista yhteiskunnallista ongelmaa ei oteta suuremmalla vakavuudella, sanoo Lehto.
Svenska Ylen tietojen mukaan tilanne ei juuri ole parantunut siitä ajasta, kun Lehto kirjoitti gradunsa.
Vaikka kaikista koirahyökkäyksistä on vaikea saada koottua tietoa, kuolemaan johtaneista tapauksista sitä löytyy Tilastokeskuksen ansiosta. Tilastokeskus rekisteröi kuolintapaukset sen mukaan, mikä kuoleman aiheutti.
Koirien hyökkäyksissä ja puremissa yleisin kuolinsyy on jälkiseuraus, kuten verenmyrkytys.
Parisataa poliisi-ilmoitusta
Svenska Yle otti yhteyttä kaikkiin Suomen poliisilaitoksiin saadakseen tietoa siitä, miten usein poliisille tulee ilmoituksia, joissa mainitaan koira.
Useimmat poliisilaitokset lähettivät tiedot, mutta niihin on suhtauduttava suuntaa-antavina, sillä ilmoitusten kirjaamisessa on eroja.
Tällä varauksella voi todeta, että vuosittain poliisi vastaanottaa noin 200 ilmoitusta, joissa koira on mukana. Useimmiten rikosnimike on vammantuottamus tai eläimen vartioimatta jättäminen.
Viranomaiset eivät kiinnostu
Kun Svenska Yle lähestyi viranomaisia koirahyökkäyksistä, kävi ilmi, ettei kukaan ota asiaa vastuulleen.
Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi eläinkysymyksiä, mutta koska vaaralliset koirat ovat turvallisuuskysymys, se on sisäministeriön alaa.
Sisäministeriössä asia ei ole millään tapaa ajankohtainen. Kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) esitti elokuussa 2023 kirjallisen kysymyksen siitä, millä tavoin hallitus aikoo puuttua koirahyökkäyksiin.
– Tämä nousee aina vahinkotapausten jälkeen esiin, mutta selkeitä ratkaisuja ei ole, sanoo poliisitarkastaja Seppo Sivula sisäministeriöstä.
Sivulan mukaan nykyinen lainsäädäntö on riittävä eli uusien lakien säätämiseen ei ole tarvetta.
– Hyvin usein syy ongelmiin on taluttimen toisessa päässä eli koiran omistajassa, toteaa Sivula.
Mielipiteet poikkeavat
Muissa Pohjoismaissa koirahyökkäykset ovat herättäneet keskustelua. Ruotsissa hallitus harkitsee uusien valtuuksien antamista viranomaisille koirahyökkäysten ehkäisemiseksi.
Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa tietyt koirarodut ja -tyypit, kuten pitbull ja amerikanstaffordshirenterrieri, ovat kiellettyjä. Suomessa ei ole mitään kieltoja.
Suomen Kennelliitto sanoo Svenska Ylelle, että se toivoo viranomaisilta suurempaa vastuuta. Sisäministeriö kuitenkin näkee, että koiranomistajat ja -järjestöt kantavat vastuun.
– Koiraharrastusjärjestöt ja -yhteisöt ovat avainasemassa, jotta tulee sosiaalinen paine hoitaa koiria hyvin ja kouluttaa niitä asianmukaisesti, sanoo Seppo Sivula.
Tutkija Sirkku Sarenbon mielestä viranomaiset eivät halua tarttua ongelmaan.
– Pitäisi olla valmius toimia nopeammin ja voimakkaammin. On politiikkojen tehtävä selvittää, mitkä ne asianmukaiset keinot ovat, hän sanoo.
Sarenbon mukaan koirahyökkäykset ovat kasvava ilmiö maailmanlaajuisesti.
Lihaksia rikki
Markus Büngerin käsi vaurioitui vakavasti koirahyökkäyksen jälkeen.
– Iso lihapala irtosi aina luuhun asti. Lihaksia meni rikki, ja ihonsiirtoja piti tehdä, hän sanoo.
Asia ei edennyt oikeuteen, koska Bünger ei vienyt sitä eteenpäin. Hän kertoo halunneensa jättää tapahtuman taakseen ja lähteneensä hetkeksi kotikaupungistaan.
Suhtautuminen koiriin ei tapahtuman myötä muuttunut. Hän on tottunut koiriin lapsesta saakka, ja hänellä on itsellään nykyisin taistelukoira.
– Minut on kasvatettu kunnioittamaan koiria. Koskaan koiraan ei voi luottaa täysin, olkoon sitten oma tai vieras. Tiedän nyt, minkälaista voimaa niillä voi olla, hän sanoo.
Artikkeli on käännös Svenska Ylen artikkelista Hundar dödar flest personer i Finland jämfört med övriga Norden – Markus Bünger kunde ha blivit en i statistiken