Enontekiöllä tutkitaan Nato-harjoituksen jälkiä – tieasiantuntija: ”Panssarivaunuissa oli nastat, vaikka kielsimme ne”

Käsivarren Lapissa sijaitseva Enontekiö oli Suomen puolella Naton suurharjoituksen keskipisteenä parin viikon ajan maaliskuussa. Harjoitus jätti jälkensä esimerkiksi tiestöön.

Kouluauton kuljettaja Markku Taskinen ajaa päivittäin Ruijantietä Enontekiöllä. Videolla pääset Taskisen kyytiin.
  • Kati Rantala

Enontekiöllä työkseen autoilevalle esimerkiksi Norjaan vievä Ruijantie on nyt erilainen ajaa kuin ennen.

Kouluauton kuljettaja Markku Taskinen kertoo, että Naton suurharjoituksen jälkeen tiehen on tullut paljon painaumia, heittoja ja pitkittäishalkeamia.

Maanteiden hoidon projektipäällikkö Juha Loukusa Lapin ely-keskuksesta on tietoinen tienkäyttäjien ja nykyisen urakoitsijan Destian havaitsemista tievaurioista.

Loukusa sanoo, että heillä on tietoa vaurioista jo suurharjoituksen ajalta.

– Panssarivaunuissa oli nastat, vaikka kielsimme ne. Yhden päivän aikana noin kilometrin pätkällä Ruijantiellä asfalttiin jäi painaumia. Siinä on vaarana, että asfaltti alkaa purkautua.

Loukusa kertoo panssarivaunujen nastoilla tarkoitettavan tankeissa käytettäviä jääpiikkejä.

Lapin ely-keskus tekee yhdessä Destian kanssa tarkistuskäynnin kaikille niille tieosuuksille, jotka olivat Naton suurharjoituksessa käytössä. Pari päivää kestävä tarkistuskäynti ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

– Ajamme ja kuvaamme koko tiestön läpi Sodankylästä lähtien ja tarkastamme vauriot. Sitten keskustelemme Puolustusvoimien kanssa korjauksista ja kustannuksista, Loukusa sanoo.

Puolustusvoimat pitää jälkitiedotustilaisuuden

Jääkäriprikaatin koulutuspäällikkö majuri Mikko Kuusisto kertoo, että Puolustusvoimat tekee kesäkuussa maastontiedustelun, jossa kartoitetaan Naton suurharjoituksesta aiheutuneet mahdolliset maasto- ja tiestövauriot.

– Tällä hetkellä tiedossa olevat vauriot ovat kohtuullisen vähäisiä. Esimerkiksi siviilimailla aiheutetut puusto- ja maastovauriot korvataan maanomistajille, mikäli niiden todetaan aiheutuneen suurharjoituksessa.

Kuusisto korostaa, että Puolustusvoimat ensin tarkastelee, ovatko vauriot suurharjoituksen aiheuttamia.

– Mikäli ne todetaan meidän aiheuttamiksi, niin sen jälkeen aina tapauskohtaisesti katsotaan, miten vaurioiden korjaaminen hoidetaan ja korvaukset niistä maksetaan.

Maastontiedustelun jälkeen Puolustusvoimat pitää Enontekiön Hetassa kaikille avoimen jälki-infotilaisuuden 10. kesäkuuta. Tilaisuuden tarkempi ajankohta ja paikka tiedotetaan myöhemmin.

Markku Taskinen kertoo videolla muuttuneesta maisemasta Naton suurharjoituksen jälkeen.

Videolla on kuvaa Liankivaaralta ja Näkkäläntien varrelta lähtevältä tieltä.

Ruijantiellä on runsaasti rekkaliikennettä. Koululaisia kuljettava Markku Taskinen sanoo tien olevan henkilöautolle ihan ajettavassa kunnossa.

– Silloin pystyy teräviä kuoppia väistelemään, mutta kun on parikymmentä lasta kyydissä, niin ei voi tehdä äkkinäisiä väistöliikkeitä. Pitää vain ajaa niin hiljaa, että ehtii nähdä kaiken.

Autokorjaamoyrittäjä Oula Alamattila arvioi tien olevan halkeamien ja reikien takia huonommassa kunnossa kuin koskaan. Autojen renkaitakin on rikkoontunut.

– Minulla itsellänikin on mennyt jo pari rengasta. Asiakkaat haluavat takuuseen jo halogeenilamputkin, kun niitä rikkoontuu tien epätasaisuuden takia.

Enontekiöläinen aura-autonkuljettaja Reijo Kuru kunnosti teitä Naton suurharjoituksen aikana maaliskuussa.
Aura-auton kuljettaja Reijo Kuru kertoo, että pariviikkoisen suurharjoituksen aikana tiet pidettiin sulana, ja teiden kunnostajat tekivät töitä lähes kellon ympäri. Kuva: Kati Rantala / Yle

Enontekiöläinen aura-auton kuljettaja Reijo Kuru kunnosti Ruijantietä myös Naton suurharjoituksen aikana. Hänen mielestään tie pysyi samassa kunnossa, eikä päällysteessä näkynyt harjoituksen aikaisia vaurioita.

Kuru toteaa roudan liikuttavan tietä ja synnyttävän vaurioita kuten erilaisia heittoja ja halkeamia.

– Onhan panssarivaunut valtavan raskaita koneita, mutta toisaalta kun on routa maassa, niin se ei sitä painoa suoraan kohdista tiehen.

Kevään kestopuheenaiheena likaiset autot

Viitisen vuotta koululaisia kuljettanut Taskinen kertoo Ruijantien olevan paljon likaisempi johtuen runsaasta hiekan ja suolan käytöstä suurharjoituksen aikana.

Autojen pesun tarve onkin ollut kyläläisten kestopuheenaiheena tänä keväänä. Taskinen sanoo tiestä nousevan sateella runsaasti epäpuhtauksia.

– Auton joutuu pesemään vähintään kerran päivässä. Koululaisilla on ollut yskää ja nuhaa normaalia enemmän, kun se hiekka ja suola tulee autoon sisälle asti. Saa olla koko ajan lakaisemassa ja imuroimassa.

Autokorjaamoyrittäjä Oula Alamattila esittelee panssarivaunujen alle jäänyttä Liankivaaran tunturikoivikkoa Enontekiöllä.
Oula Alamattila sanoo, että normaalisti autoja ei ole tarvinnut pestä toukokuussa, koska Enontekiöllä ei ole ennen suurharjoitusta hiekoitettu moneen vuoteen. Häntä surettaa etenkin Liankivaaran polkeutunut tunturikoivikko. Kuva: Kati Rantala / Yle

Oula Alamattila on huolissaan tien huonokuntoisuuden lisäksi luonnon tilasta. Hän viittaa esimerkiksi kotinsa lähellä olevaan Liankivaaraan, jossa tunturikoivikkoa on polkeutunut panssarivaunujen alle.

– Onhan tämä ihan luonnon tuhoamista, muutenkin puusto ja kasvillisuus ovat hitaasti kasvavia.

Norjan yleisradioyhtiö NRK uutisoi reilut kolme viikkoa sitten suurharjoituksen jälkeisestä roskaamisongelmasta Norjan puolella.

Markku Taskinen sanoo, että Enontekiöllä roskaamista ei ole näkynyt, mutta tien varresta hän kertoo löytäneensä neljä auton ratin kokoista harjoitusmiinaa.

– Se on sementtiä. Eihän se myrkkyä ole, mutta sehän ei maadu milloinkaan.

Ruijantieltä kääntyvällä Näkkäläntiellä liikkui panssarivaunuja maaliskuisessa Naton suurharjoituksessa.
Kouluauton kuljettaja Markku Taskisen mielestä myös Ruijantieltä kääntyvä Näkkäläntie on kokenut kovia maaliskuisen Naton suurharjoituksen aikana. Kuva: Kati Rantala / Yle

Taskisen mielestä jatkossa olisi kiinnitettävä enemmän huomioita alueiden soveltuvuuteen suurharjoituksissa.

– Panssarivaunut ja miehistön kuljetusvaunut eivät kuulu koskemattomaan erämaahan.

Oula Alamattila on Taskisen kanssa samoilla linjoilla.

– Olisihan niitä ollut muitakin paikkoja, esimerkiksi soramonttuja muualla kuin asutusalueella.

EDIT. Lisätty tarkennus panssarivaunujen nastoista 16.5. klo 12:37