Jo hyvän aikaa on pelätty otsa kylmässä hiessä, miten tekoäly, automatisaatio ja digitalisaatio johtavat siihen, että kaikille nykyammateille ei ole tulevaisuudessa kysyntää.
Maailman Talousfoorumi odottaa, että työpaikkoja katoaa esimerkiksi yrityshallinnon tukipalveluista ja asiakaspalvelutehtävistä.
Mutta samaan aikaan kun futuristit odottavat jo itsestään ajavia autoja, tuhansia suomalaisia nuoria hakee opiskelemaan merkonomeiksi, vastaanottovirkailijoiksi ja kuorma-autonkuljettajiksi. Ne ovat nyt tärkeitä ammatteja, mutta kouluun hakeva joutuu miettimään, onko omalle tutkinnolle käyttöä myös koko 50-vuotisen työuran ajan.
Ensi silmäyksellä vaikuttaa siltä, että teknologinen kehitys ja automatisaatio tulevat haastamaan erityisesti ammattikoulusta valmistuneet. Eli simppelisti voisi ajatella, että nuoren kannattaa tähdätä lukioon, mutta näin yksinkertainen kuvio ei ole.
Suomalainen huippututkimus vertaili nuoria, jotka hakivat samaan aikaan ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Ne hakijat, jotka päätyivät ammattikouluun, eivät silti erityisesti ajautuneet ammatteihin, joissa automatisaation riski on tulevaisuudessa korkea. Tutkijat päättelivät myös, että moni nuori saavuttaisi isommat elinkaaritulot ammattikoulutuksen polkua kulkien.
Ensi silmäyksellä vaikuttaa siltä, että automatisaatio tulee haastamaan ammattikoulusta valmistuneet, mutta näin yksinkertainen kuvio ei ole.
Oikea reaktio teknologian kehitykseen ei olekaan ammatillisen koulutuksen vähentäminen. Sen sijaan koko koulutusjärjestelmä tulisi rakentaa niin, että samasta tutkinnosta on mahdollista siirtyä toiseen ammattiin – tai tutkintoon – mahdollisimman helposti.
Viime aikoina on kuitenkin tehty juuri päinvastoin.
Erityisesti ammatillista koulutusta on viety suuntaan, jossa hamutaan lyhyen aikavälin voittoja tulevaisuuden hyötyjen kustannuksella.
Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on lisätty, ja hallitus haluaa lisätä yhteistyötä entisestään. On vaara, että koulutuksesta tulee tuotantokone, joka tuottaa tekijöitä vain tietyn yrityksen tietyn hetken tarpeisiin.
Erityisesti ammatillista koulutusta on viety suuntaan, jossa hamutaan lyhyen aikavälin voittoja tulevaisuuden hyötyjen kustannuksella.
Samasta kertoo Keskuskauppakamarin kysely, jonka mukaan noin 40 prosenttia yrityksistä on tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamiseen – siis lisääntyneestä yritysyhteistyöstä huolimatta. Mutta silti yhteistyötä ammattikoulujen kanssa haluttaisiin vieläkin lisätä.
Eli vaikuttaa siltä, että yrityksillä on hinku saada koulun penkiltä valmiita osaajia, jotka on koulutettu työskentelemään juuri heidän yrityksensä tarpeisiin.
Tietyssä yrityksessä toimimisen sijasta olisi tärkeämpää oppia taitoja, joiden avulla on helppo omaksua erilaisia työtehtäviä ihan missä yrityksessä tahansa. Näin yrityksestä toiseen, ja myös toimialalta toiseen, siirtyminen onnistuisi tulevaisuudessa helpommin.
Ei kenenkään tarvitse olla valmis osaaja koulun penkiltä valmistuessaan. Sitä paitsi myös yritysten tulee ihan itse panostaa työntekijöidensä perehdytykseen.
Pelkän yritysyhteistyön varaan tulevaisuuteen sopeutumista ei voi jättää. Murros tulee vaatimaan yleisluontoisia taitoja. Sellaisten opettamisesta nuorelle työntekijälle ei ole yritykselle juuri tänään välttämättä hyötyä, eli puuttuu halu – ehkä kykykin.
Ei kenenkään tarvitse olla valmis osaaja koulun penkiltä valmistuessaan.
Tulevaisuus vaatii yleissivistystä, ongelmanratkaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja. Ne helpottavat alalta toiselle siirtymistä, mutta ne ovat lisäksi meille tärkeitä muutoinkin: tärkeitä medialukutaidolle, demokratialle ja elämänlaadulle ylipäänsä.
Vimmaisen yritysyhteistyön sijasta hallituksen tulisi vimmaisesti keskittyä ammatillisen koulutuksen resurssipulaan. Opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut. OAJ:n kyselyyn vastanneista ammattikoulun opettajista yli puolet kertoo, että lähiopetuksen määrä on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Silti hallitus kuristaa uusimmilla säästöpäätöksillään ammatillista koulutusta vielä 100 miljoonaa euroa lisää.
Myös muuntokoulutuksia tarvitaan enemmän. Niissä voidaan hankkia taidot uuteen ammattiin nopeammin nojaamalla osin vanhaan osaamiseen.
Ammatilliset tutkinnot tulisi aina suunnitella niin, että samasta tutkinnosta voi jatkaa useampaan ammattiin muuntokoulutuksen avulla. Samankaltaisia ohjelmia tarvitaan muuten myös yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Tärkein taito, jonka koen itse saaneeni usealta eri koulutusasteelta, on kyky oppia uutta. Tulevaisuudessa moni meistä tulee päivittämään koulutustaan työuransa aikana. Siksi kaikkein tärkeintä on, että jokaisessa oppilaitoksessa opitaan oppimaan.
Matias Mäkiranta
Kirjoittaja on taloustieteen maisteriopiskelija Cambridgen yliopistossa ja toivoo, että ekonomisteille on töitä tulevaisuudessakin.