Asiantuntijan mukaan Saamelaiskäräjille on syntynyt tilanne, jossa on kaksi agendaa: ”Kiista kahden ryhmittymän välillä syvenee”

Uusittavissa saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutettujen määrä kasvaa 65 henkilöllä. Reilun 6 000 äänioikeutetun joukossa uusia äänestäjiä on siis noin prosentin verran. Se voi kuitenkin vaikuttaa vaalitulokseen, arvelee saamelaisten itsehallinnon toteutumisesta väitellyt oikeustieteen tohtori Juha Guttorm.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi vastikään saamelaiskäräjävaalit uusittavaksi kesällä. KHO päätti vaalien uudelleen järjestämisestä, sillä viime syksyn vaalien yhteydessä vaalilautakunta jätti merkitsemättä vaaliluetteloon henkilöitä, joilla oli KHO:n päätös luetteloon kuulumisesta. Uusintavaalien lisäksi KHO päätti yhteensä 65 henkilön lisäämisestä vaaliluetteloon.

Juha Guttorm uskoo, että uusien äänestäjien vaikutus vaalitulokseen ulottuu Saamelaiskäräjien toimintaan ja sen ilmapiiriin. Viime ja edellisellä vaalikaudella saamelaiskäräjät jakautui karkeasti kahteen joukkoon, joita erotti erimielisyys siitä, kuka on saamelainen.

Myös Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on Guttormin mukaan karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia henkilöitä.

– Toinen ryhmä on se, jonka saamelaiset, saamelaisparlamentti ja nykyinen saamelaiskäräjät ovat hyväksyneet ja toinen on paljon pienempi ryhmä, jonka KHO on hyväksynyt valitusprosessin myötä mukaan vaaliluetteloon. Tätä ryhmää eivät ole saamelaiset Saamelaiskäräjien kautta hyväksyneet.

Kahtiajako näkyy käräjien kokouksissa

Juha Guttormin mukaan Saamelaiskäräjille on syntynyt tilanne, jossa on kaksi agendaa.

Niin kutsuttujen saamelaismielisten ryhmä on perinteisesti pitänyt tiukasti kiinni alkuperäiskansojen oikeuksista ja niiden toteutuksesta. Toisella, pienemmällä ryhmällä on Guttormin näkemyksen mukaan erilainen agenda.

Guttorm uskoo, että uusintavaalien jälkeen kahtiajako näkyy käräjien kokouksissa kuten kahdella edellisellä vaalikaudella.

– Kiista näiden kahden ryhmittymän välillä syvenee, yhteistyö vaikeutuu, kokoukset venyvät ja ovat tietyllä tavalla rauhattomia, toteaa Guttorm.

Paikkajako käräjillä saattaa muuttua eniten Inarissa

Uusittavissa saamelaiskäräjävaaleissa on ehdokkaita 35. Ehdokkaista viisi ei ollut mukana viime syksynä järjestetyissä vaaleissa, ja heistä kaksi pääsi vaaliluetteloon KHO:n päätöksellä. Uusintavaaleista jättäytyi pois neljä syksyn vaalien ehdokasta.

Saamelaiskäräjiin kuuluu 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Saamelaisten kotiseutualueen kunnista valitaan vähintään kolme jäsentä ja yksi varajäsen, ja loput jäsenet valitaan äänimäärän mukaan.

Juha Guttorm uskoo, että uusintavaaleissa saamelaiskuntien paikkajako voi muuttua Utsjoella jonkin verran ja Inarissa mahdollisesti enemmänkin. Enontekiöllä ja Sodankylässä tilanne voi pysyä ennallaan KHO:n päätöksestä huolimatta.

– Enontekiön ja Sodankylän osalta voi todeta, että tuleeko edes vaalia, koska neljä ehdokasta on kummallakin alueella ja vähintään kolme valitaan ja yksi varajäsen. Utsjoella voi tilanne muuttua jonkin verran, koska osa viime syksynä valituista on jäänyt pois. Inarissa sen sijaan voi tulla muutoksia KHO:n päätöksen myötä.

Saamelaiskäräjävaaleissa on tietty joukko henkilöitä, jotka äänestävät aktiivisesti, muistuttaa Guttorm.

– En usko, että tämä uusittava vaali vaikuttaisi paljoakaan heidän äänestysaktiivisuuteensa. Voisi jopa kuvitella, että he, jotka jättivät äänestämättä edellisellä kerralla, pitävät äänestämistä nyt tärkeämpänä kuin koskaan.

Guttorm pitää myös mahdollisena sitä, että jotkut ihmiset ovat saaneet tarpeekseen tilanteessa, jossa käräjävaalit yllättäen uusitaan.

– Äänestysvilkkauden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Toivon, että uusitun vaalin äänestysvilkkaus ei laskisi alle 50 prosentin.

Saamelaiskäräjien uusintavaalit toimitetaan 3.6.–1.7.2024.