CANNES / HELSINKI
Ohjaajalegenda Francis Ford Coppolan ikuisuusprojektina tunnettu tieteiselokuva Megalopolis sai eilen maailman ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla.
Elokuva on aiheuttanut paljon kohua jo etukäteen, ja kuvaukset ovat olleet tiettävästi täynnä ongelmia. Moni on odottanut, miltä käsikirjoittaja-ohjaajan itse rahoittama, useita vuosikymmeniä teossa ollut uutuus näyttää.
Vastaanotto oli Cannesin näytöksessä hämmentynyt. Aplodit jäivät lehdistölle järjestetyssä ennakkonäytöksessä hyvin niukiksi ja salista kuului elokuvan päätyttyä myös buuausta. Myös elokuvasta julkaistut arviot ovat täynnä ihmetystä.
The Guardian kuvailee kahden tähden arviossaan elokuvaa ”intohimoprojektiksi ilman intohimoa”. Arviossa kirjoitetaan, että näytteleminen on kauheaa ja tehosteet tylsiä.
Vulturen arviossa kirjoitetaan, ettei mikään elokuvassa tunnu ”normaalilta elokuvalta”. Hahmot puhuvat antiikkisin sanoin ja ilmauksin ja yhdistelevät Shakespearea, Ovidiusta ja jopa latinaa.
Vanity Fairissa kuvaillaan, että elokuvan käsikirjoitus on tylsä mutta monimutkainen, eikä sillä ole mitään sanottavaa.
Varietyssa kirjoitetaan, että elokuvan olisi voinut katsoa yhtä hyvin puhelimelta kuin IMAX-kankaalta, ja että animaatio olisi voinut olla parempi keino Coppolan kunnianhimoisen tarinan kertomiseen.
Ranskalainen Le Monde -lehti kuvailee, että Megalopolis on täynnä keskeneräisiä kohtauksia ja hätäistä etenemistä. ”Ne synnyttävät vaikutelman suuresta rakennustyömaasta, elokuvan teemaan sinänsä sopien”, Le Monde kirjoittaa.
Francis Ford Coppola sai Cannesissa osakseen myös arvostusta. Ohjaaja sai kunnioittavan vastaanoton saapuessaan Cannesin ensi-iltanäytökseen, ja hänelle taputettiin seisaaltaan useiden minuuttien ajan.
Coppola tunnetaan muun muassa Kummisetien (1972, 1974 ja 1990) sekä Ilmestyskirja. Nyt. -elokuvan (1979) ohjaajana. 85-vuotias ohjaaja on käyttänyt uuteen jättiproduktioonsa 120 miljoonaa dollaria (noin 110 miljoonaa euroa) omaa rahaansa.
Elokuvan kuvauksissa vallitsi kaaos
Elokuva on herättänyt paljon huomiota jo ennen julkaisuaan. Useat työryhmän jäsenet ovat kertoneet elokuvan kaoottisista kuvauksista ja esittäneet väitteitä Coppolan epäasiallisesta käytöksestä. The Guardian julkaisi tiistaina aiheesta laajan selvitysartikkelin.
Useat lähteet kertovat, että Coppola oli ”vanhanaikainen” käytöksessään naisia kohtaan. Kuvauksissa olleet silminnäkijät väittävät, että Coppola on vetänyt naisia istumaan syliinsä. Artikkelissa väitetään myös, että ohjaaja on yrittänyt suudella yläosattomia ja vähäpukeisia näyttelijäavustajia yökerhokohtauksen kuvauksissa.
Työryhmän jäsenet kertovat The Guardianin artikkelissa, että elokuvan kuvauksissa hukattiin paljon aikaa ja vaivaa. Coppola on väitetysti istunut asuntovaunussa tuntikausia ja polttanut pilveä työryhmän ja näyttelijöiden odottaessa kuvausten alkamista.
Ongelmista kertoo myös se, että useat tärkeät työryhmän jäsenet lähtivät tuotannosta pois kesken kuvausten. The Hollywood Reporter uutisoi kaaoksesta jo elokuvan kuvausten aikana, tammikuussa 2023.
Elokuvan tuottaja Darren Dementre kiistää The Guardianissa esitetyt väitteet. Hän kertoo, että Coppola olisi antanut ystävällisiä halauksia ja poskisuudelmia yrittäessään luoda yökerhon ilmapiiriä. Dementre sanoo, ettei kukaan ilmaissut, että Coppolan käytös olisi ollut epämukavaa.
Ennen tuoreimpia syytöksiä myös pääosaa näyttelevä Adam Driver on kehunut elokuvan kuvauksia. Driver kertoo Colliderille, että tämä oli yksi hänen parhaita kuvauskokemuksiaan.
Intohimoprojekti oli vähällä epäonnistua
Megalopolis on Coppolan intohimoprojekti, jota hän on työstänyt jo yli 40 vuotta. Elokuva on haudattu vuosien varrella useaan otteeseen, ja rahoituksen saaminen on ollut haastavaa. Coppola sai rahat kasaan elokuvaa varten myymällä osuutensa viiniyrityksestään.
Elokuvassa Adam Driverin näyttelemä arkkitehti haluaa uudelleenrakentaa New Yorkia muistuttavan kaupungin tuhoisan katastrofin jälkeen. Giancarlo Esposito näyttelee kaupungin korruptoitunutta pormestaria, joka seisoo tavoitteen tiellä.
Megalopolis on dystooppinen kuvaus Rooman valtakunnan tuhosta ja samalla vertaus nyky-Yhdysvaltojen rappiolle. Elokuvassa on paljon omaelämäkerrallisia aineksia ja se on omistettu Coppolan hiljattain kuolleelle Eleanor-vaimolle.
Elokuva esitettiin Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa, jonka voittaja saa arvostetun Kultaisen palmun. Coppola on voittanut palkinnon kaksi kertaa aiemmin elokuvillaan The Conversation (1974) ja Ilmestyskirja. Nyt. (1979).