TALLINNA Virolainen laulaja ja kansanedustaja Luisa Rõivas onnittelee suomalaisia hyvästä valinnasta.
Alexander Stubb on hänen mukaansa avoin ja kansainvälinen presidentti, lisäksi vielä suuri Viron-ystävä.
– Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä toivon, että Viron ja Suomen turvallisuuspolitiikka kulkevat tästedes enemmän yhtä jalkaa ja hieman erilainen Venäjä-suhde jää historiaan, Rõivas sanoo.
Viron entisen pääministerin Taavi Rõivaksen puolisona Luisa Rõivas on tavannut Stubbin henkilökohtaisesti useampaan kertaan.
Rõivas kuvaa presidenttiä hyvin avoimeksi ja ystävälliseksi myös ihmisenä.
– Ja henkilökohtaisesti pidän siitä, että hän on hyvin urheilullinen ja että hän lajinsa on nimenomaan triathlon, kolme vuotta sitten elämänsä ensimmäisen triathlonin läpäissyt Rõivas hymyilee.
Rõivaksien suhde Stubbien perheeseen oli tiiviimmillään 9–10 vuotta sitten, kun sekä Taavi Rõivas että Stubb olivat pääministereitä ja Stubb myöhemmin valtiovarainministeri.
Silloin sattui syntymään myös Rõivaksien poika.
– Poikamme on nimetty Stubbin mukaan. Herman ja Aleksander ovat hänen isoisiensä nimet. Mutta kun Taavi oli silloin paljon tekemisissä Alexanderin kanssa, niin päätettiin että nimi kirjoitetaan x:llä, Rõivas naurahtaa.
37-vuotias Luisa Rõivas on käynyt Suomessa paljon, mutta Suomeen liittyy myös hänen lyhyin ulkomaanmatkansa.
– Taisin olla toisella tai kolmannella luokalla. Isä otti minut mukaan työmatkalle, mutta Helsingissä taidettiin viipyä noin tunti. Isä kävi vain hakemassa jonkin asiakirjan, Rõivas muistelee.
Yritysjohtaja: ihmisenä Stubb on jopa nasta
Tallink Silja -konsernin johtaja Paavo Nõgene kertoo Ylelle, että hän on pitänyt kaikista muistamistaan suomalaispresidenteistä.
– He ovat olleet arvokkaita, viisaita ja puolustaneet aina maataan suorin sanoin. Stubb on selväsanainen ja eurooppalainen presidentti, hyvä jatkamaan presidentti Niinistön työtä.
Ihmisenä Stubb on Nõgenen mukaan ”voisi jopa sanoa, että nasta” pyrkimällä ulos niistä raameista joita presidentin instituutio ja protokolla kenties asettavat.
– Toivon että hän pysyy loppuun asti ihmisenä. Presidentti on ihminen ja ihminen on presidentti, Nõgene lausuu.
Viron ja Suomen suhdetta hän kuvailee oikein hyväksi. Nõgene toivoo sen syvenevän entisestään.
– Elämme geopoliittisesti hankalia aikoja ja me kumpikin tarvitsemme hyviä ystäviä. Toivottavasti se on molemminpuolista.
44-vuotiaan Nõgenen oma Suomi-suhde yltää lapsuuteen. Suomi oli hänelle vau-maa, jossa unelmat toteutuivat.
– Varhaisin Suomeen liittyvä muistoni liittyy isääni, jota menin satamaan vastaan. Hän tuli maihin ystävänsä kanssa kantaen välissään väritelkkaria, Nõgene nauraa.
Tutkija kaipaa enemmän ruohonjuuritasoa
Toimittaja ja historioitsija Maarja Merivoo-Parro tutkii parhaillaan virolaisten Suomi-suhdetta 1980- ja 1990-luvuilla. Alexander Stubb on myös hänen mukaansa mies paikallaan.
– Häntä kuvastavat mielestäni tarmokkuus, rohkeus ja vahvuus. Ja sisu. Tarvittaessa syöksyy, tarvittaessa juoksee maratonin, Merivoo-Parro pohtii.
Nykyisessä poliittisessa tilanteessa ne ovat oikein hyviä ominaisuuksia, hän lisää.
Merivoo-Parro toivottaa Suomen tervetulleeksi Natoon, jonne virolaiset ovat hänen mukaansa Suomea kauan kaivanneet.
– Nyt kun suomettuminen on virallisesti ohi, toivottavasti myös yhteistyömme on entistäkin tiiviimpää. Itse kaipaan varsinkin kulttuurisuhteita ja kansandiplomatiaa, jota oli paljon 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.
Yksi keino lisätä kanssakäymistä on kieli. 38-vuotiaan Maarja Merivoo-Parron mukaan on siistiä, kuinka samankaltaisia viron kieli ja suomen kieli ovat.
– Jos virolaiset opettelisivat jonkin verran suomea ja suomalaiset jonkin verran viroa, niin ei tarvittaisi enää tulkkeja eikä englantia, Merivoo-Parro haaveilee.