Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö kohtaa työvuoroissaan yhä useammin rähinöintiä, solvaamista, huutamista ja nimittelyä.
Seinäjoen keskussairaalan yhteispäivystyksen lisääntyneet ongelmatilanteet saivat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen julkaisemaan pari viikkoa sitten sosiaalisessa mediassa videon, jolla muistutetaan, että huono käytös ei ole oikein.
Yhteispäivystyksen osastonhoitaja Anne Saarelan mukaan henkiselle väkivallalle pitäisi olla nollatoleranssi.
– Hoitajat ovat vähän tottuneita siihen, että heidän täytyy hyväksyä nimittely tai vastaava toiminta. Se ei ole kuitenkaan ok.
Katso tästä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Etelä-Pohjanmaan ensihoidon Instagramissa 7. toukokuuta julkaistu video:
Hyvinvointialueilla sama havainto
Uhkaavien tilanteiden yleistyminen tunnistetaan monilla hyvinvointialueilla.
Yle kysyi henkisen väkivallan lisääntymisestä ja hoidon voimallisemman vaatimisen ilmiöstä kaikilta Manner-Suomen hyvinvointialueilta, joista 13 vastasi.
Rähinöintiä ja palveluiden aggressiivista vaatimista esiintyy kaikissa soteyksiköissä, mutta erityisesti akuuteissa palveluissa ja ensihoidossa tilanteet usein kärjistyvät.
– Tunteet voivat olla piipussa esimerkiksi päivystyksessä, jos hoitoon ohjaamisessa kestää kauan. Silloin ne voivat purkautua hoitajiin, vaikka ei saisi, sanoo TYKS Akuutin työsuojeluvaltuutettu Elina Suonio-Peltosalo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Henkinen väkivalta ei ole alalla uusi ilmiö, mutta nykyään voimasanoja ja -keinoja käytetään yhä useammin vaadittaessa hoitoa.
Miksi käyttäydytään huonosti?
Hyvinvointialueiden vastauksissa toistuivat samat huomiot: vaatimustaso hoidosta on noussut, tieto omista oikeuksista on lisääntynyt ja osa ihmisistä ajattelee jäävänsä ilman hoitoa, mikäli ei vaadi sitä voimallisesti.
Yhä useammin huonosti käyttäytyvä asiakas ei olekaan itse potilas, vaan hänen läheisensä tai saattajansa.
Seinäjoen keskussairaalan yhteispäivystyksen osastonhoitaja Anne Saarela tunnistaa ilmiön.
– Moni turhautuu, jos ei pääse hoitoon siten kuin haluaisi. Myös ilman hoitoa jäämistä saatetaan pelätä.
Huono käytös on lisääntynyt vuosien saatossa erityisesti tilanteissa, joissa potilas ei saa haluamaansa, sanoo johtajaylihoitaja Merja Meriläinen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
– Usein kyse on siitä, että potilaiden halu on ristiriidassa hoidon lääketieteellisen tarpeen ja linjausten kanssa.
Mitä taustalla on?
Merja Meriläisen mukaan henkisen väkivallan lisääntyminen voi johtua osittain mielenterveysongelmien kasvusta sekä lääkkeiden väärinkäytön lisääntymisestä ja päihdeongelmista.
– On tapahtunut myös kulttuurimuutosta ja erityisesti puhelimessa ja digitaalisissa palveluissa tätä tapahtuu herkemmin, Meriläinen vastaa.
Vastauksissa nostetaan esiin myös yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri, joka on muuttunut aggressiivisemmaksi. Osa asiakkaista vaatii hoitoa myös ”heti nyt” ja on palveluissa kärsimätön.
Juurisyy ikävälle käyttäytymiselle voi olla myös pelko.
– Epätietoisuus aiheuttaa ihmisille epävarmuutta, ja mukana voi olla myös ahdistusta ja pelkoa omasta tilanteesta, Anne Saarela pohtii.
Henkisen väkivallan vaikutuksia työturvallisuusnäkökulmasta tarkastellut Elina Östring Työterveyslaitokselta uskoo, että huonoon käytökseen voi vaikuttaa esimerkiksi nykyinen tapa keskustella kärjekkäästi eri alustoilla.
– Tämä on uusi, ikävä vuorovaikutustapa jutella toisten ihmisten kanssa. Se, miten me kommunikoimme esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, on voinut madaltaa kynnystä lähteä vaatimaan asioita voimallisemmin. Osa kokee, että ”minulla on oikeus tähän kaikkeen, voin puhua työntekijöille miten haluan”.
Östring painottaa, että henkinen väkivalta ei voi olla millään työpaikalla hyväksyttyä.
– Ei voida ajatella, että ”tällaistahan tällä alalla on, että koittakaapa pärjätä”.
Ilmoituksen tekeminen ratkaisevaa
Erityisasiantuntija Elina Östring muistuttaa, että työnantajilla on velvollisuus punnita riskejä työpaikalla ja tehdä vaarojen arviointeja.
Työntekijöillä taas on velvollisuus raportoida tilanteista eteenpäin. Ilmoitusten avulla ilmiö muuttuu näkyväksi.
Satakunnan hyvinvointialueella turvallisuusilmoitusten määrä on kokonaisuudessaan kasvanut viime vuosina. Kasvua pidetään positiivisena, koska moni tilanne on aikaisemmin jäänyt ilmoittamatta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen avosairaanhoidon palvelulinjajohtaja Anu Mustakari-Ilovuori kertoo, että terveyspalveluiden kysyntä ja potilaiden huoli omasta terveydestä on lisääntynyt.
– Nämä yhdistettynä haasteisiin palveluiden saatavuudessa ja ajoittaisissa viiveissä on johtanut siihen, että huonoa käytöstä on enenevissä määrin, ja huoli työntekijöiden turvallisuudesta on lisääntynyt.