Viime syksy oli pitkään lämmin ja kylmät ilmat tulivat ikään kuin yllättäen. Jo tuolloin moni ihmetteli, että useat puut eivät olleet pudottaneetkaan lehtiään, ja osaan puista lehdet jäivät roikkumaan koko talveksi.
Puut eivät silti juurikaan kärsineet vahinkoa, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rautio.
Hänkin on havainnut kotipihallaan Rovaniemellä poikkeuksellisen paljon lehtensä säilyttäneitä puita. Istutetut tuontilajit jopa vihersivät pakkasten alkaessa.
Kotimaiset lehtipuut kuitenkin saivat todennäköisesti kerättyä ravinteita sisältävän lehtivihreänsä puun muihin osiin.
– Ruskaantuminen on aina valoilmiö, ei lämpötilailmiö, Rautio sanoo.
Nyt kävi niin, että jostain syystä jo kellastuneiden lehtien irrotusmekanismi ei ehtinyt äkillisen sään kylmenemisen vuoksi toimia.
Lämmin syksy on saattanut sekoittaa nimenomaan tuontilehtipuiden toimintaa. Vihreänä pakkasten alkaessa jääneet lehdet viittaavat siihen, että puut eivät ehtineet kerätä kaikkea lehtivihreän ravinteita muihin osiinsa. Esimerkiksi Helsingin ilmastoon tottuneet puut saattavat Rovaniemellä yllättyä talvesta.
– Niitä hämää liian valoisa ilmasto. Etelämpää tuodut puut ovat tottuneet siihen, että pimeä tulee aikaisemmin, jolloin ne hämääntyvät valon määrästä, eivätkä osaa valmistautua talveen ajoissa.
Tuontipuutkin puut toipuvat yllättävän hyvin useamminkin vuoden haasteista.
Esimerkiksi tuontiomenapuiden satoon lehtivihreän ravinteiden menetyksellä voi olla vaikutusta.
– Jonkinlainen merkitys omenasatoon on, mutta kyllä omenoita seuraavana kesänä tulee, Pasi Rautio arvioi.
Hedelmäpuita ja muitakin kasveja ostaessa kannattaa ylipäätään Pasi Raution mukaan varmistaa niiden sopivuus oman asuinympäristönsä ilmastolle.