Pohjoisnorjalaisesta Narvikin pikkukaupungista on tullut Suomen suuren kiinnostuksen kohde. Narvikin sataman kautta on laivattu Nato-sotilaita ja kalustoa sotaharjoituksiin Lappiin. Reittiä pidetään myös parhaana mahdollisuutena tavaraliikenteelle, jos konttilaivat eivät pääsisi Itämeren läpi.
– Narvikin yhteys on Suomelle elintärkeä. Mutta se tietysti edellyttää, että niin tiestö kuin raideyhteydet sinne ovat nykyistä paremmassa kunnossa, sanoo liikenneministeri Lulu Ranne (ps.).
Vielä kuusi vuotta sitten reittiä ei pidetty juuri minään, kun Liikenneministeriö vertaili neljää reittivaihtoehtoa Jäämeren radaksi. Jatkoon valittiin Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjaus, vaikka Kirkkoniemen satama on vain muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta. Yhtenä vaihtoehtona oli selvitetty jopa ratayhteyttä Murmanskiin.
Pääpaino oli matkailussa, malmien viennissä ja Koillisväylän mahdollisuuksissa. Huoltovarmuuskeskus kyllä huomautti, ettei huoltovarmuutta voi laskea Venäjän rajan pinnassa olevan sataman varaan.
Kun maailma kääntyi päälaelleen, visiot vanhentuivat hetkessä ja liikenneyhteydet länteen nousivat aivan uuteen arvoon.
Pohjoisen liikenneverkkoa pusketaan kuntoon
Suomi ja Ruotsi valmistelevat nyt yhteisiä EU-hankehakemuksia liikenneyhteyksien parantamiseksi. Ranteen mukaan suunnitteilla on maiden välisten siltojen remontointi ja Tornio-Haaparannasta Kiirunan kautta Narvikiin kulkevan ratayhteyden parantaminen. Myös Suomen raideleveyttä aletaan ministerin mukaan määrätietoisesti muuttaa eurooppalaiseksi.
Suomen, Ruotsin ja Norjan liikenneministerit sopivat rajat ylittävien hankkeiden vauhdittamisesta tavatessaan Narvikissa vapun aikaan.
Tavoitteena on sujuvat sotilaskuljetukset ja parempi huoltovarmuus. Hankkeita on laitettu tärkeysjärjestykseen yhdessä Puolustusvoimien kanssa.
– Niin EU:n kuin Naton suunnalta ollaan hyvin kannustavia Suomen pohjoisen hankkeita kohtaan, Lulu Ranne sanoo.
EU maksaa esimerkiksi valtaosan meneillään olevasta Tornio-Haaparanta-välin sähköistämisestä ja Ranne luottaa, että tukea tulee myös jatkossa. Sähköistämisen ansiosta Suomesta pääsee viimein ensi vuonna Ruotsin rataverkolle.
Yksiraiteinen rata altis onnettomuuksille ja tuhotöille
Elämänlangaksi Narvikin reitti on kuitenkin melko ohut. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vanhemman varautumisasiantuntijan Jukka Etelävuoren mukaan reitillä on monia hankaluuksia, vaikka se onkin paras olemassa olevista, rajallisista mahdollisuuksista.
HVK:n laskujen mukaan Tornio-Haaparannan kautta voisi kuljettaa junilla noin viisi prosenttia Suomen tavaraliikenteestä. Heti Ruotsin puolella vastassa on ensimmäinen hankaluus eli eri raideleveys. Lasti on siirrettävä junasta toiseen.
– Siinä olisi kehittämistä, että siirtokuormaussysteemit olisivat nykyistä paremmat ja tavaraa voitaisiin siirtää sujuvasti, Etelävuori sanoo.
Malmiradaksi kutsuttu rata Kiirunan kautta Narvikiin on yksiraiteinen ja kulkee halki tunturialueen. Sen haavoittuvuus tuli selväksi viime talvena, kun raiteilta suistuneet junat estivät radan käytön kuukausiksi.
Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on ollut mukana tutkinnassa, jossa on väläytelty myös ulkomailta johdetun sabotaasin mahdollisuutta. Tämä tuli ilmi, kun Euroopan tiedustelupalvelut varoittivat Venäjän suunnittelevan sabotaaseja Euroopassa.
– Valitettavasti onnettomuuksiakin sattuu radalla, joka menee hyvin haasteellisessa, talvisessa paikassa. Kaikki ei välttämättä ole sabotaasia, Etelävuori muistuttaa.
Rata on maantietä helpompi kohde tuhotöille, mutta kuljetuskapasiteetin kannalta se on ylivoimainen. Kaksiraiteisen radan saaminen Kiirunasta Narvikin suuntaan olisi Etelävuoren mukaan jo suuri parannus. Toisen konttinosturin hankinta Narvikin satamaan auttaisi sekin.
Kuljetusväyliä ei voi rakentaa odottamaan
Toisestakin yhteydestä Kolarin kautta malmiradalle on haaveiltu. Liikenneministeri Lulu Ranteen mielestä ajatus olisi hyvä, yhden raideyhteyden varaan ei hänestä pitäisi jäädä.
Etelävuori muistuttaa, että raiteita sen enempää kuin siirtokuormauskalustoakaan ei voi rakentaa pelkästään hätätilanteita varten. Käyttöä pitää löytyä myös niiden välillä.
– Kuljetusväyliä ja kalustoa pitää käyttää myös normaaliaikana, jotta ne eivät jää hoitamatta ja huoltamatta. Käyttämättömänä ne rapistuvat eivätkä todennäköisesti ole käyttökunnossa kriisin yllättäessä.
Kaikki yhteydet länteen ovat Suomelle turvaksi ja myös Göteborgin ja Trondheimin satamiin turvauduttaisiin, jos tiukka tilanne tulisi. Koko Itämeren sulkeutumista ei Huoltovarmuuskeskuksessa kuitenkaan pidetä mahdollisena.
– Paikallisesti laivaliikenne voi olla pysähdyksissä pidempäänkin ja sotilaallisessa tilanteessa tietynlaisia lasteja ei ehkä päästetä Itämereltä läpi. Mutta sellaista tilannetta ei voi käytännössä olla, että kaikki liikenne pysähtyisi, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori.