Rakkauslauluja

Vaasassa on kuuma, eikä se johdu vain helteestä. Liput liehuvat, rumpu antaa tahdin ja parisataa fania julistaa rakkauttaan jalkapallojoukkueelle.

”Mustavalkoinen, minun rakkaus on, forza VPS.”

Vaasan palloseuran kannattaja Asseri Laitinen kertoo, että menestys Veikkausliigassa on tuonut VPS:n päätykatsomon täyteen kannattajia. Samalla joukkueen kannatuslaulut ovat saaneet ennätysmäärän laulajia.

– Laulun pitää toimia myös silloin, kun suomalainen, hyvin vähän sävelkorvaa ja äänialaa omaava ihminen huutaa sitä pelissä, Laitinen sanoo.

Parhaat kannattajalaulut pursuvat tunnetta ja huumoria. Ne ovat elintärkeä osa ottelun tunnelmaa.

Maailmalta tunnetut jalkapallojoukkueiden kannattajalaulut ovat vähitellen rantautuneet Suomeen. VPS:n kannattajille joukkue on kuin huume, HJK:n leirissä muistellaan Kaisaniemen pallokentältä alkanutta historiaa ja KuPSin kannattajat tahtoisivat polttaa Helsingin.

Kannattajalaulut eivät ole pelkkää olé-olé'ta tai erotuomarin haukkumista, vaikka ne ovat tarvittaessa sitäkin. Ne ovat nykyajan kansanlauluja ja jonkinlaista amatöörivoimin luotua underground-kulttuuria.

Parhaat kannattajalaulut pursuvat tunnetta ja huumoria. Niiden vaikutus kentällä tapahtuville urheilusuorituksille on tunnustettu tosiasia. Silti ne ovat ennen muuta elintärkeä osa ottelun tunnelmaa.

Tässä artikkelissa tutustumme kiinnostavimpiin suomalaisiin kannatuslauluihin. Juttu sisältää karaokevideoita, joita katsoessa voit laulaa mukana kannattajien kanssa. Äänet päälle!

Stadionkonsertti

”Kädet ilmaan, Vaasa!”

Asseri Laitinen tasapainoilee stadionin kaiteella kuin rock-tähti. Kun megafoni nousee pään päälle, yhtyy tuhatpäinen päätykatsomo kannattajaryhmän taputuksiin.

Myös laulujen kirjoittaminen on tullut Laitiselle tutuksi.

Alla VPS:n kannattajalaulun sanat. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Kannatuslauluja ei oikein voi verrata muihin laulumuotoihin, kuten soololaulantaan. Niissä pyritään käyttämään ääntä, joskus vähän liikaakin.

Suomessa laulamista on rajoittanut ennen muuta kannattajaporukoiden pieni koko. Laitisen mukaan se on ollut syynä siihen, että lauluja on huudettu täysillä ilman sävelelle uhrattua ajatusta.

Viime kaudella alkaneen menestyksen myötä laulavien kannattajien määrä ei ole enää ollut ”Vepsulle” ongelma.

– Nykyään pystymme keskittymään myös laulamisen taiteelliseen puoleen, Laitinen sanoo.

Pieni kipinä, iso ääni

Myös pienissä seuroissa lauletaan suurella sydämellä. Veikkausliigaan täksi kaudeksi nousseen IF Gnistanin leirissä on rustattu uusia lauluja.

VPS ja Gnistan täyttävät kumpikin tänä vuonna sata vuotta, mutta jälkimmäisen kannattajakulttuuri on saanut uutta potkua sarjanoususta. Pieni faniporukka on kannustanut omiaan jo joitakin vuosia.

IF Gnistan -kannattajien capo Eemeli Haapalainen kertoo parhaan laulumuistonsa liittyvän viime vuoden liigakarsintaan. ”Kipinä” hävisi ottelun, vaikka nousikin myöhemmin liigaan FC Hongan menetettyä paikkansa talousvaikeuksien takia. Tappio ei vaimentanut kannustusta.

– Meillä oli Maarianhaminassa mukana uusi laulu, jota myös Gnistanin pelaajat lauloivat matsin jälkeen paluulaivaa baarissa odottaessaan. Sellainen jää kyllä hienosti mieleen.

Alla IF Gnistanin kannatuslaulun karaokevideo. Äänet päälle!

Haapalaisen mukaan Gnistanin laulut eroavat monista muista kannatuslauluista siinä, että niissä on paljon huumoria. Siinä missä monet laulut lainaavat melodiansa kansainvälisistä katsomoista, on yhden Gnistan-laulun aihio napattu Puuhamaan tv-mainoksesta.

Hyvän kannatuslaulun pääperiaate on Haapalaisen mukaan matala kynnys.

– Siinä pitää olla tarttuva ja riittävän yksinkertainen melodia. Sen pitää olla sellainen, mihin ihmisten on helppo lähteä mukaan.

Pitääkö kannatuslauluja veisatakseen osata laulaa?

– Ei.

En domarskandal!

Kannatuslaulujen päätarkoitus on suitsia pelaajat kentällä entistä parempiin otteisiin. Se on kuitenkin vain yksi funktio.

Lauluissa riittää variaatiota: jotkut muistuttavat seuran historiasta, toiset aktivoivat yleisöä vuorolaulantaan. Fanien suosikkipelaajille on omistettu omia lauluja niin kuin myös suosioon päässeille valmentajille.

– Tykkään itse tehdä sellaisia lauluja, joissa on joku tarina tai joissa fiilistellään kannattamista. Sellaisesta tulee hyvä fiilis, joka yhdistää juuri meidän porukkaa.

Jotkut laulut reagoivat suoraan pelitilanteisiin. Kun erotuomari tekee Vaasassa kyseenalaisen ratkaisun, huutavat kannattajat tahdissa ”Skandal! Skandal! En domarskandal!”

VPS:n kannatuslaulujen erityispiirre on Laitisen mukaan se, että laulut ovat tavallista pidempiä. Jos eivät säkeiden tai säkeistöjen määrältä, niin ainakin kestoltaan.

– Parhaimmillaan saatamme laulaa vartin tai puoli tuntia yhtä laulua, joka ikään kuin elää pelin mukana.

Tästä saadaan esimerkki Hietalahden stadionilla, kun VPS pitkän suvannon jälkeen murtautuu hyökkäykseen. Vaimeana aaltoillut laulu suorastaan räjähtää voimakkaaksi pauhuksi.

Laitinen vertaa tällaista ilmiötä stadionkonsertteihin.

– Se on vähän kuin joku C-osio tai modulaatio.

Helsinki palaa

Kannatuslaulujen historia juontaa juurensa 1800-luvun lopulle Skotlantiin ja Pohjois-Englantiin. Suomalaisessa jalkapallossa ne ovat kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö.

Suomessa hillitty katsomokulttuuri suitsi pitkään laulajat hiljaisiksi. Ystäväni kertoi minulle olleensa lapsena Myllykoskella MyPan ottelussa ja äityneensä kannustamaan joukkuetta kovaan ääneen.

– Pian takanani istuva nainen koputti olkapäähän ja sanoi, että ”älä nyt tuolla lailla, ylpistyvät vielä...”

Tätä nykyä lauluja kuulee jo enemmän. Modernin fanikulttuurin airut on ollut FC Lahden kannattajaryhmä. Lahden kannatuslaulut saavat kehuja myös tämän jutun haastateltavilta.

Ensimmäiset laulavat kannattajat Suomessa ovat mahdollisesti Kuopiosta 1970-luvun lopusta. Näin arvioi jalkapallon kannattajakulttuuria tunteva tietokirjailija Mikko Vehviläinen.

– Olen lukenut paikallislehtien lehtijuttuja, joissa KuPS-kannattajat ovat herättäneet kummastusta hoilaamalla laulujaan vierasotteluissa. Se on ollut tuohon aikaan eriskummallista, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen on kirjoittanut KuPSin kannattajien historiaa käsittelevän kirjan Oi keltamusta! Pitkään kuopiolaisia kannattanut kirjailija kertoo kaipaavansa itse enemmän kotimaisiin säveliin tehtyjä lauluja.

– Väittäisin, että 90 prosenttia nykyisistä lauluista on tavallaan kopioitu ulkomailta ja vain käännetty suomeksi.

Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi juuri KuPSin kannattajat lauloivat viime kaudella Leevi and the Leavingsin Pohjois-Karjalan säveleen kirjoitettua laulua:

”Minä tahtoisin polttaa Helsingin / ja tehdä Kuopiosta pääkaupungin.”

Vehviläinen sanoo vieroksuvansa yrityksiä tuoda maailman ultrafanien väkivaltaista käytöstä Suomen pieniin jalkapallopiireihin. Helsingin polttaminen saa kuitenkin synninpäästön.

– Pääasia on, että laulussa on pilke silmäkulmassa ja vähän jopa naureskellaan kommandopipomeiningille.

Ikivihreät

Niin kuin jalkapallo-otteluissa, myös joistakin kannatuslauluista on tullut klassikoita. Moni tätä juttua varten haastateltu henkilö on nostanut ykkössuosikiksi FC Lahden kannattajien seurauskollisuutta julistavan Marraskuun.

Toinen kiinnostava lahtelaislaulu on tullut tutuksi jokaiselle Suomen maajoukkueen pelejä nähneelle. Oi Suomi on oli alun perin Oi Lahti on.

– Aina välillä harmittaa lahtelaisten puolesta, kun sitä luullaan Huuhkajien kannatuslauluksi, joka on varastettu Lahteen, vaikka se on käsittääkseni ollut käytössä jo FC Lahden tarinan alusta asti, Vehviläinen sanoo.

IF Gnistanin kannattajien capo Eemeli Haapalainen sanoo toiseksi esimerkikseen HJK:n kannatuslaulun Nappulakengät. Junioreiden laulu tarttui isompaan yleisöön, joka omaksui sen omakseen.

– Nappulakengät on Suomi-futiksen klassikko. Toivoisin, että Gnistanillekin tulee vielä tällaisia lauluja, joita kellään muulla ei ole.

Teksti: Janne Sundqvist
Kuvat ja videot: Jarkko Heikkinen, Jari Kärkkäinen
Videoiden leikkaus: Katriina Laine
Grafiikka: Antti Ollikainen

Mitä joukkuetta kannatat? Jatka keskustelua artikkelin kommenteissa.

Korjattu 6.6.2024 kello 14.32: Jutussa väitettiin virheellisesti, että ”HJK:n leirissä muistellaan Töölön pallokentältä alkanutta historiaa”. Tosiasiassa historia alkoi Kaisaniemen pallokentältä.