Itä-Suomen yliopiston soiden ennallistamisen ilmasto­vaikutuksia tutkiva hanke sai 100 000 euron apurahan

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen tiedeapuraha tukee tänä vuonna soiden ennallistamisen tutkimusta.

Maan tasalta otettu kuva pitkospuista suoalueella. Ilta-aurinko paistaa.
Itä-Suomen yliopiston hankkeessa tutkitaan ennallistettuja karuja soita. Kuvassa on Siikanevan soidensuojelualue Ruovedellä. Kuva: Juha Kokkala / Yle
  • Alberto Politi

Soiden ennallistamisen ilmastovaikutuksia tutkiva Itä-Suomen yliopiston hanke on saanut 100 000 euron Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteisen tiedeapurahan.

Tutkimushanke selvittää, miten soiden vedenpinnan nostaminen luonnolliselle tasolle vaikuttaa suolta vapautuvien kasvihuonekaasujen määriin. Seurannassa on mukana soita, joiden ennallistamisesta on kulunut 1–30 vuotta.

– Tutkimme, miten kauan kestää, että ennallistettujen soiden kasvihuonekaasujen päästöt ovat samalla tasolla kuin luonnontilaisilla soilla, työryhmää johtava dosentti Anna Laine-Petäjäkangas kertoo.

Laine-Petäjäkangas työskentelee Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla Joensuussa. Hänen lisäkseen tutkimuksen toteutuksesta vastaa professori Marja Maljanen ympäristö ja biotieteiden laitokselta Kuopiosta.

Tutkimuskohteita perustetaan useille soille eri puolille Suomea. Laine-Petäjäkangas pitää apurahaa ratkaisevan tärkeänä hankkeen kannalta.

– Ilman tätä emme pystyisi näitä mittavia maastotöitä tekemään.

Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteisen tiedeapurahan myöntävät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kulttuurirahastot yhdessä.