Jos kotona on paljon tavaraa, ahdistus tuntuu ihan fyysisesti, sanoo Inka Tiippana, 36.
Kymmenisen vuotta sitten jämsänkoskelainen Tiippana pysähtyi katsomaan ympärilleen. Sisustuksesta kiinnostuneen naisen asuntoon oli kertynyt tavaraa vähän salakavalastikin.
Kaikki oli sikin sokin päässä ja kotona.
Konmaritus eli kodin tavaroiden karsimiseen kannustava filosofia oli tuolloin muotia. Ilmiö saavutti myös Tiippanan. Hän aloitti varovasti, mutta vauhti kiihtyi.
– Kerran keräsin kaikki turhat sisustuskrääsät kasaan, otin niistä kuvan, pistin Facebookiin ja sanoin, että ostakaa äkkiä pois ennen kuin tulen toisiin ajatuksiin, Tiippana nauraa.
Tiippana oli löytänyt tavan rauhoittaa levotonta mieltään. Lopulta minimalismi lumosi hänet totaalisesti.
– Aina kun vähensin tavaraa, tuli vapautuneempi ja mukavampi olo. Jäin koukkuun.
Inka Tiippana voi hyvin, kun kotona on avaraa. Katso videolta, miltä Tiippanan kerrostalokaksiossa näyttää:
Karsiminen helpotti ADHD-oireilua
Lapsuudenkodissa oli paljon tavaraa, ja jo lapsena Tiippana oli ahkera siivooja ja järjestelijä. Erityisen mukavaa oli kaappien järjestely. Myös huonekalujen paikat vaihtuivat usein.
Kolmikymppisenä Tiippanalla diagnosoitiin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD. Hän arvelee, että impulsiivisuus näkyi jo lapsuudessa juuri nopeana kyllästymisenä.
Toisaalta kuormitusherkkyys on ADHD:lle tyypillistä. Lapsuudenkodin tavaramäärä ahdistaa Tiippanaa joskus edelleen.
– Ehdottomasti aistiyliherkkyys vaikuttaa. Jos on sotkuista, niin tuntuu, että aivotkin ovat ihan solmussa.
Ennen minimalismia:
Minimalismin jälkeen:
Tavaroiden karsiminen on helpottanut Tiippanan ADHD-oireita. Aiemmin hän saattoi vaihtaa vaatteitakin monta kertaa päivässä.
– Ei ole enää niin levoton olo. On enemmän tilaa hengittää, kun on vähemmän tavaraa.
Haaveena asuntoautoelämä
Kymmenen vuoden aikana Inka Tiippana on laittanut kiertoon arviolta sata banaanilaatikollista tavaraa. Valtaosa on vaatteita ja sisustusrompetta, mutta mukana on myös hänen lastensa leluja ja kirjoja.
Samalla Tiippanan kuluttaminen on muuttunut. Vaatteet ovat lähes pelkästään kierrätyslöytöjä.
Silloin tällöin nettikaupan ostoskoriin eksyy kaunis valaisin, mutta ostopäätöstä hän pohtii pitkään.
– Maailmassa on jo pirusti tavaraa. On ihanaa, kun en tuhlaa luontoa tai ole tuottamassa enää lisää krääsää.
Ja kun toinen Tiippanan omistamista petivaateseteistä hajosi vanhuuttaan, ei hän ostanut uutta. Yksi käytössä oleva riittää mainiosti.
– Kun en minä tarvitse enempää, olen näin ihan onnellinen, Tiippana sanoo ja kohauttaa olkiaan kuin tarkoittaen, ettei tehdä tästä nyt numeroa.
Tiippana ei tykkää suunnitella elämäänsä liian pitkälle, mutta yksi haave lähitulevaisuuteen on: asua jonain päivänä koirien kanssa matkailuautossa.
Ulkopuolisen silmin näyttää, että minimaalisiin neliöihin muuttaminen ei vaadi ainakaan tavaroiden karsimista. Tiippana on eri mieltä.
– Asuntoautoon muuttaessa saisi luopua ihan kaikesta ylimääräisestä, hän sanoo ja hymyilee.
