Sairaanhoitajista, tarjoilijoista ja bussikuskeista on pulaa koko Euroopassa. Tilanne vain pahenee, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee.
Silti palkat eivät näillä matalapalkkaisilla aloilla nouse, eivät nyt eikä merkittävästi tulevaisuudessakaan. Näin sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Yhtälö on erikoinen. Työvoimapulan pitäisi hyödyttää työntekijöitä, jotka voivat vaatia työnantajilta parempaa palkkaa ja kohennusta työoloihin.
Tilannetta ihmettelee myös jyväskyläläinen Katja Neuvonen.
Neuvonen on työskennellyt ravintola-alalla 15 vuotta. Nyt hän on töissä kahvilatyöntekijänä ja kokkina huoltamolla, mutta mielessä on ollut alanvaihto.
– Tämä on aika raskasta. Voi olla, että jatkan osa-aikaisena, mutta jotain vähän kevyempää sitä kaipaa.
Neuvosen mukaan palkkojen pitäisi olla selvästi paremmat, jotta raskasta työtä olisi järkevää tehdä. Nyt hän tienaa kokemuslisien kanssa noin 13–14 euroa tunnilta, eikä kulujen jälkeen ei juuri mitään käteen.
– Kun on tosi kova pula työntekijöistä, miksei työntekijöille makseta kunnolla? Neuvonen kysyy.
Tämän takia palkka ei nouse
Palkkojen nostaminen ja työolojen parantaminen olisi luonteva keino houkutella työntekijöitä ammatteihin, joista puuttuu tekijöitä.
Työntekijöitä kuitenkin puuttuu erityisesti työpaikoista, joissa varaa palkankorotuksiin ei ole. Suomessa tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, tarjoilijat ja siivoojat.
– Jos uusien rekrytointien palkkatasoa nostettaisiin, jouduttaisiin todennäköisesti nostamaan myös olemassa olevan henkilökunnan palkkoja. Työsuhteen ehtojen parantaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa, Antti Kauhanen toteaa.
Yritys voi myös laskelmoida, että työvoimapula kestää vain hetken. Silloin palkkoja ei kannata nostaa, koska suhdanteen kääntyessä niitä ei voisi helposti uudelleen laskea.
Kauhanen uskoo, ettei matalapalkka-ammateissa tulla näkemään merkittävää palkannousua tulevaisuudessakaan.
Eurooppalainen minimipalkka voi olla 400 tai yli 2 000 euroa kuussa
EU:ssa on viime vuosina kiinnitetty huomiota minimipalkkojen riittävään tasoon.
Pienin minimipalkka oli viime vuonna Bulgariassa (399 euroa) ja korkein Luxemburgissa (2 387 euroa). Minimipalkat ovat viime vuosina nousseet. Palkkojen ostovoima on kuitenkin parantunut vain hiukan tai kääntynyt jopa laskuun, sillä elinkustannukset ovat samaan aikaan nousseet voimakkaasti.
Eniten palkat ovat nousseet itäisissä jäsenmaissa, joissa palkkojen lähtötaso on ollut matala.
Suomessa ei ole laissa säädettyä minimipalkkaa, koska palkat sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin mukaan Suomessa kolmesta matalimmin palkatusta työstä maksetaan keskimäärin 1 689 euroa kuussa.
Työntekijöistä on isoin pula huonolaatuisissa töissä
ETUIn eli eurooppalaisten ammattiliittojen keskusjärjestön tutkimuskeskuksen mukaan työvoimapula lisääntyi vuodesta 2019 vuoteen 2022 erityisesti aloilla, joissa työpaikkojen laatu on huono.
Työnhakijat eivät hakeudu töihin, jotka ovat huonosti palkattuja, joissa työ on paineistettua ja työntekijän odotetaan venyvän.
Myös epätyypilliset työajat, työn osa-aikaisuus tai määräaikainen kesto voivat tehdä työpaikasta vähemmän houkuttelevan. Tällaisia piirteitä on usein esimerkiksi tarjoilijoiden ja myyjien työsuhteissa.
– On tärkeää huomata, että [työvoimapula] ei ole yksistään vaikka osaamisen tai kokemuksen puutetta, Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen toteaa.
Joidenkin ammattien kysyntä vaihtelee voimakkaasti suhdanteen mukaan ja myös kausittain. Esimerkiksi rakennusalalla on aiemmin ollut pulaa ammattilaisista.
– Vuodesta 2022 on mennyt heikommin, ja rakentamisen alan työntekijöitä on menettänyt työpaikkansa ja tullut lomautetuiksi, Merja Kauhanen toteaa.
Heikko suhdanne on helpottanut työvoimapulaa Suomessa.
Silti on aloja, joilla on jatkuva pula työntekijöistä. Esimerkiksi sairaanhoitajien tarve korostuu, kun ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa.
Harmaantuva Eurooppa
EU:n keski-ikä oli viime vuonna 44,5 vuotta. Se on kymmenessä vuodessa noussut 2,3 vuotta.
Väestön ikääntyminen voimistaa työvoiman saatavuusongelmia, sillä työssä käyviä on yhä vähemmän.
Euroopan komissio arvioi, että vuonna 2050 jo 30 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita.
Monissa Itä-Euroopan maissa ilmiötä voimistaa matalan syntyvyyden ohella työikäisten poismuutto.
Suomessa syntyvyys laskee, mutta väestön keski-ikä on edelleen EU:n keskiarvoa matalampi, 43,5 vuotta. Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin maasta muuttaa pois, eli maahanmuutto ylläpitää Suomen väestönkasvua.
EU yrittää taklata unionin yhteistä ongelmaa
Työvoimapula on ongelma niin työntekijöille, yrityksille kuin koko maalle.
Pula saattaa tehdä maasta vähemmän houkuttelevan sijoittajille, mikä taas heikentää kilpailukykyä ja tulevaisuuden näkymiä. Yritykset voivat joutua tinkimään tuotteidensa määrästä ja laadusta, kun taas työntekijät joutuvat sinnittelemään töissä vajaalla miehityksellä.
Euroopan unioni voi vaikuttaa asiaan vain rajallisesti, sillä politiikkakeinot ovat pitkälti jäsenvaltioiden omissa käsissä. Joitakin keinoja on.
Välillistä vaikutusta on esimerkiksi tutkimukseen ja korkeakoulutukseen satsaamisella, sillä se nostaa yhteiskunnan osaamistasoa ja luo työpaikkoja. Vuonna 2024 EU käyttää tutkimukseen ja innovaatioihin 13,6 miljardia euroa.
EU:n aluekehitystukien tarkoitus on luoda hyvän elämän edellytyksiä paikallisesti. Silloin työikäisellä väestöllä on vähemmän syitä jättää kotiseutujaan.
EU pyrkii myös helpottamaan liikkumista EU:n sisällä esimerkiksi harmonisoimalla tutkintoja, jolloin yhdessä jäsenmaassa suoritettu koulutus pätevöittää myös muualla Euroopassa.
Maahanmuuttoa on pidetty keskeisenä keinona paikata työvoimapulaa, ja siinä EU:n turvapaikkapolitiikalla voisi olla merkitystä.
Nyt maahanmuuttokeskustelu pyörii turvapaikkamenettelyissä ja pakolaisuuden hallinnan kysymyksissä.
– Työvoiman tarve ei ole ollut siinä keskeinen perusta. Voi olla, että tulevaisuudessa tämän tyyppiset pohdinnat tulevat vahvemmin osaksi myös EU:n toimivaltaa, akatemiatutkija Timo Miettinen toteaa.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.