Euroopan unionin muutos ja pohjoisen rooli unionissa puhuttivat EU-vaaliehdokkaita Ylen ja sanomalehti Kalevan järjestämässä vaalipaneelissa Oulussa keskiviikkona.
Paneeliin osallistui muun muassa puolueiden kärkiehdokkaita pohjoisesta kesäkuussa järjestettävissä europarlamenttivaaleissa.
Kauppakeskus Valkeassa järjestetyssä tilaisuudessa olivat mukana Sebastian Tynkkynen (ps.), Katri Kulmuni (kesk.), Merja Kyllönen (vas.), Janne Sankelo (kok.), Miina-Anniina Heiskanen (sd.), Silja Keränen (vihr.), Matti Heikkinen (kd.), Johanna Leponiemi (liik.) ja Wilhelm von Nandelstadh (rkp.).
Pääset katsomaan koko keskustelun jutun lopussa olevasta linkistä.
Pohjois-Suomella ei ole ollut omaa meppiä eli europarlamentaarikkoa viiteen vuoteen. Vasemmistoliiton istuva kansanedustaja Merja Kyllönen valittiin edustajaksi myös viime EU-vaaleissa, mutta hän ei ottanut paikkaa vastaan, koska huolehti kahdesta sairaasta perheenjäsenestään.
– Kyllä otan paikan vastaan. Nyt olen meppiehdokas, villi ja vapaa menemään ja olemaan herrojen harmina siellä parlamentissa.
Sosiaalisessa mediassa aktiivisesti viestivä perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen kertoi aikovansa jatkaa vahvaa some-läsnäoloaan myös parlamentissa.
– Eurovaaleihin osallistuminen on alhaista ja toivotaan, että mepit myöskin viestisivät kauden aikana mitä europarlamentissa tehdään ja saisivat kansalaisia kiinnostumaan EU-politiikasta enemmän. Jos pääsen sisään, olen sitoutunut siihen, että tulen viestimään vielä voimakkaammin, mitä eduskunnasta on ollut mahdollista viestiä.
Jännitteitä oli havaittavissa paneelin alkupuolella Tynkkysen ja sosiaalidemokraattien ehdokkaan Miina-Anniina Heiskasen välillä, kun tämä totesi, että Tynkkysen perussuomalaiset kuuluvat laitaoikeistoon, jonka kanssa SDP ei ole valmis yhteistyöhön.
– Siellä on sellaisia poliitikkoja, jotka eivät ole sitoutuneet yhtenäisen EU:n arvoihin ja ne ryhmät Euroopan unionin tasolla ovat sellaisia, joiden kanssa emme voi tehdä yhteistyötä, Heiskanen sanoi.
– Se, että ei hyväksy Euroopan unionin tasolla vapaata siirtolaisuutta tai ilmastopolitiikkaa, joka vie tehtaat muihin maihin ei ole radikaalia vaan järkevää, Tynkkynen vastasi Heiskaselle.
Ehdokkaat: pohjoisen liikenneyhteyksiä parannettava
Paneelissa nousi keskeisinä asioina esiin muun muassa Euroopan kokonaisturvallisuuden kehittäminen esimerkiksi Ukrainaa tukemalla sekä Euroopan huoltovarmuutta ja yhteistä puolustuspolitiikkaa parantamalla.
– Euroopan unionin tulevaisuus ratkaistaan Ukrainan sodassa. Jos Ukraina ei pärjää, on seuraava etulinja lännempänä, linjasi kokoomuksen Sankelo.
Erityisen tärkeänä panelistit pitivät myös pohjoisen liikenneyhteyksien parantamista. Esille nousi etenkin raideyhteyden parantaminen Ruotsin kautta Eurooppaan.
– Olisihan se ihan valtava juttu koko Perämeren kaarelle Oulusta Luulajaan, että länsirajalta vedettäisiin yhteys Ouluun asti. Se olisi iso eurooppalainen hanke pohjolan yhtenäisyyden kannalta, kommentoi keskustan Kulmuni muun muassa yhteyksiä.
Paneelissa kuultiin myös opiskelijoiden esittämä kysymys siitä, olisivatko ehdokkaat valmiita ajamaan palkattomien työharjoittelijoiden kieltämistä koko unionin alueella.
– En ehkä lähtisi lainsäädännön kautta määrittelemään palkkoja. En kun on kyse opiskelijoista enkä muutenkaan. Ei meillä ole Suomessa edes minimipalkkaa määritelty, sanoi RKP:n Wilhelm von Nandelstadh.
Kristillisten Matti Heikkinen taas huomautti, että työharjoitteluja on monenlaisia ja monen ikäisille.
– Työspektri on niin laaja, että on vaikea sanoa, että kaikesta voitaisiin lähteä maksamaan palkkaa.
Ehdolla viisi kansanedustajaa pohjoisesta
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ennakoi, että näissä vaaleissa Pohjois-Suomesta voi päästä jopa kolme edustajaa tulevaan europarlamenttiin.
– Väistämättä ainakin yksi ehdokas menee läpi.
Jokisipilän mukaan pohjoisesta on ehdolla puolueiden ykkösketjun ehdokkaita, joilla on myös hyvät edellytykset tulla valituiksi. Paikkaa parlamentista tavoittelee muun muassa viisi Pohjois-Suomesta eduskuntaan valittua kansanedustajaa.
Jokisipilän mukaan pohjoisen ehdokkaiden läpimeno edellyttää kuitenkin sitä, että heitä lähdetään myös ahkerasti äänestämään.
Vuoden 2019 vaaleissa äänestysprosentti oli koko maassa 42,7 prosenttia.
Eurovaaleissa ei ole erikseen omia vaalipiirejä, eli kuka tahansa äänestäjä voi äänestää kaikkia ehdokkaita.
Juttua päivitetty kauttaaltaan 22.5. kello 21:17.