Helsinki-Vantaan lentoaseman kymmenen vuotta kestänyt mittava peruskorjaus valmistui viime vuoden syksyllä.
Työ tuli maksamaan yli miljardi euroa, mutta samalla Suomen päälentoasema valmistui kaikessa hiljaisuudessa myyntikuntoon.
Nyt Helsinki-Vantaa on omassa kokoluokassaan paras eurooppalainen kenttä, ja epäilemättä kiinnostava kohde sijoittajille.
Lue lisää: Helsinki-Vantaan jättiremontti valmistumassa – Finaviaa valmistellaan pörssiyhtiöksi
Espanjan malli lentoasemien ylläpitoon
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina omistajapolitiikan periaatepäätöksen, jolla valtion omistusosuus voisi laskea lentoasemia ylläpitävässä Finaviassa ja logistiikkakonserni VR:ssä 50,1 prosenttiin.
Mallia on haettu Espanjasta, jossa valtion kokonaan omistaman lentoasemayhtiö AENA:n osakkeista 49 prosenttia listattiin pörssiin vuonna 2015.
AENA:n listautuminen toi jättiyllätyksen – listautumishinta oli lopulta kolminkertainen alkuperäiseen suunnitelmaan nähden.
Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä konsulttiselvityksessä arvioitiin, että suhteutettuna Espanjan osakeannin lukuihin, Suomen valtio voisi saada osakeannissa noin 800 miljoonaa euroa.
Espanjassa lentoasemayhtiön yksityistäminen on lisännyt matkustajamääriä, kun uusien omistajien myötä myös maakuntakentistä on saatu kaupallisesti kiinnostavampia kohteita lentoyhtiöille, ja suoria kansainvälisiä reittejä on avattu myös pienemmille kentille.
AENA on nykyisin yksi maailman suurimmista lentoasemaoperaattoreista.
Eurooppalaiset rautatieyhtiöt ostoksille Suomeen?
VR on viime vuosina tehnyt ahkerasti yrityskauppoja Ruotsissa. Yhtiö osti alkuvuodesta MTR Express AB:n kaukoliikennetoiminnan ja vuonna 2022 bussi- ja junaoperaattori Arriva Sverigen.
Rautateiden matkustajaliikenteessä VR:llä on tähän asti ollut Suomessa monopoliasema.
Siksi VR:n osittainen myynti toisi todennäköisesti Suomeen uusia toimijoita Keski-Euroopasta. Siellä liiketoiminnan kasvattaminen on suosituimmilla rataosuuksilla jo haastavaa, kun vapaita aikoja uusille junavuoroille ei ole helposti saatavilla.
Keskieurooppalaisten rautatieyhtiöiden kannalta kiinnostavammaksi kauppa tulisi, jos Suomi todella päättäisi siirtyä eurooppalaiseen raideleveyteen.
Kiinnostuvatko eläkeyhtiöt Finaviasta ja VR:stä
Valtioneuvosto hakee vasta valtuuksia vähimmäisrajoihin, joihin valtion omistus voisi yhtiöissä laskea. Myymisestä eduskunta päättää erikseen.
Niinpä toistaiseksi ei ole tiedossa vietäisiinkö Finavia ja VR pörssiin, vai toteutuisiko mahdollinen kauppa muutoin.
Mikäli yhtiöiden omistus halutaan pitää kotimaassa, kauppa saattaa herättää eläkeyhtiöiden kiinnostuksen. Ne ovat sijoittaneet viime vuosina paljon ulkomaille, paitsi hajauttaakseen riskiä myös siksi, että Suomesta ei ole ollut tarjolla tasaisia osingon jakajia. Nyt tilanne muuttuisi.
Molemmat yhtiöt ovat Suomen keskeisiä logistisia toimijoita. Lento- ja junamatkustaminen on koronapandemian jälkeen kääntynyt vahvaan kasvuun.
Lisää kansainvälisiä lentoja maakuntiin
Mutta Finavian ja VR:n strategiaan kaupalla olisi merkittäviä vaikutuksia.
Suomen maakuntien matkailutase on pahasti tappiollinen, kun valtaosa Suomeen saapuvista turisteista lentää vain Lappiin, Tampere-Pirkkalaan tai Helsinki-Vantaalle.
Ulkomaisia turisteja on vaikea saada esimerkiksi Keski-Suomeen tai Pohjois-Karjalaan.
Monien matkailuyritysten investointeja jarruttaa se, ettei kansainvälisiä matkailijoita liiku tarpeeksi, eikä suomalaisturistien määrä ole riittävä.
Finavian uuden osaomistajan intressinä lienee tehdä mahdollisimman monesta Suomen maakuntakentästä kannattavia. Helsinki-Vantaan lisäksi Finavialla on 19 alueellista lentoasemaa.
Se tarkoittaisi suoria lentoja Keski-Euroopasta myös Järvi-Suomen maakuntakentille, jolloin myös suuremmilla matkailutoimijoilla ja maakunnilla olisi aito kiinnostus kehittää alueen lentoliikennettä.
Näiden kenttien kaupallisen toiminnan kehittäminen ei ole ollut nykyisen Finavian ensisijaisen kiinnostuksen kohteena.
Lisää rahtia rautateille
VR:n matkustajajunissa tehtiin huhtikuussa lähes 1,3 miljoonaa matkaa.
Kotimainen junamatkustus on vahvassa kasvussa, eikä omistajavaihdos todennäköisesti johtaisi junavuorojen karsimiseen. Ei varsinkaan, jos valtio jatkaisi tappiollisten junavuorojen ostoliikennettä.
Matkustajaliikenteessä VR tekee tulosta, mutta tavaraliikenteessä yhtiö ei ole onnistunut toipumaan Venäjän rahtikuljetusten loppumisesta.
Ruotsissa monet yksityiset rautatieyhtiöt avaavat uusia reittejä nopeasti, mutta VR ei pysty samaan Suomessa.
Ruotsin Haaparannasta alkaa kesäkuun alussa säännöllinen konttijunaliikenne Göteborgin valtamerisatamaan. Junissa kulkee suomalaisyritysten kontteja, jotka joudutaan tuomaan Suomesta kuorma-autoilla.
Ruotsalaisyhtiön mukaan uuden reitin avaamiseen tarvittiin lopulta aikaa vain kuukausia. Sen verran kului aikaa sopivan vuokrakaluston löytymiseen Saksasta ja Itävallasta.
VR on neuvotellut toista vuotta konttijunaliikenteen aloittamisesta Helsingistä Ouluun, ja samalla junalla voitaisiin viedä kontteja suoraan Haaparantaan. Tähän mennessä VR ei ole pystynyt kertomaan, milloin juna voisi aloittaa liikennöinnin.